Lukuvuosi 2016 - 2017

• Esinekonservoinnin projekti I KI00CM27-3001 24.10.2016-30.12.2016  5 op  (KXA16S1EK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija ymmärtää projektityyppisen työn luonteen konservoinnissa ja projektityöhön sisältyvät vaatimukset koskien sopimuksia, aikatauluja, työn suunnittelua, projektin hallintaa, dokumentointia. Opiskelija ymmärtää projektityöskentelyn periaatteet ja osaa huomioida projektiin liittyvän viestinnän sekä erilaisten sidosryhmien kanssa toimimisen merkityksen. Opiskelija ymmärtää yhteistyötaitojen ja sidosryhmätoiminnan merkityksen. Opiskelija syventää oman alansa osaamista ja pystyy arvioimaan omaa osaamistaan projektin osana. Opiskelija harjaantuu hankkimaan ja muokkaamaan tietoa eri lähteistä ja suhteuttamaan aiemman tiedon uuteen tietoon.

  Edeltävä osaaminen

  Ei ole

  Opintojakson sisältö

  Työelämän kanssa yhteistyössä tehtävä projekti, joka voi koostua erilaisista konservaattorin ja museotyöntekijän tehtävistä museokentällä tai yksityisasiakkaiden kanssa. Se voi olla konservoinnin näkökulmasta tehtyä inventointia, kokoelman vauriokartoitusta, olosuhdekartoitusta, varastointisuunnittelua, käytännön konservointityötä jne.
  Alustavasti sovittu kulttuurihistoriallisesti arvokkaan esineistön inventoinnista, dokumentoinnista ja luetteloinnista Helsingfors Segelsällskapin (HSS) kanssa

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Harjoitustehtävissä perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Heikki Häyhä

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  http://www.nba.fi/fi/File/2095/kokoelmapolitiikan-muistilista-museoille.pdf

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Projektissa inventoidaan purjehdusseura Helsingfors Segelsällskapin (HSS)kulttuurihistoriallinen aineisto.Työn käytännön osuus tapahtuu seuran saaressa (skifferholmen) Helsingissä. Aineisto valokuvataan, tiedot ja kunto kirjataan ylös sovitulla tavalla.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Läsnäolo ja aktiivinen osallistuminen

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  24.10.2016 - 30.12.2016

  Ilmoittautumisaika

  01.07.2016 - 30.09.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA16S1EK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Heikki Häyhä, Kirsi Perkiömäki

  Lisätietoja opiskelijoille

  Työn käytännön osuus suoritetaan Liuskasaaressa (skifferholmen)in Helsinki

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  T&K osuus

  5 op

  Arviointiasteikko

  Hyväksytty/Hylätty

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Projekti toteutetaan yhteistyössä Helsingfors Segelsällskapin kanssa

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  5 opintopistettä vastaa 133 tuntia opiskelijan työtä. Tunnit jakautuvat kontaktiopetukseen opettajan kanssa sekä itsenäiseen työskentelyyn kirjallisuuden, käytännön työn tai osoitettujen tehtävien parissa.

• Historialliset maalaustekniikat; puupohja KI00CM14-3001 01.01.2017-31.03.2017  5 op  (KXA16S1MK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat historialliseen temperamaalauksen tekniikkaan ja materiaaleihin ja niitä tietoja hyväksi käyttäen opiskelija maalaa pienen kopion temperamaalauksesta.
  
  Opiskelijat tuntevat temperamaalaukseen liittyvän kirjallisuuden sekä osaavat valmistaa temperavärejä. Opiskelijat pystyvät käyttämään tietoja ja taitoja maalatakseen pienen kopion aikakauden temperamaalauksesta.

  Edeltävä osaaminen

  Johdatus maalaustaiteen konservointiin ja Kultaus

  Opintojakson sisältö

  Opintojakson aikana tutustutaan varhaiseen maalaustaiteeseen (puupohja, gessopohjustus) temperatekniikalla maalattujen maalausten pohjalta. Opintojakson aikana jokainen opiskelija maalaa kopion itse valitusta temperamaalauksesta (pääasiallisesti 1400 -1500 lukujen esimerkkien pohjalta). Instituutilla on oikeus varata parhaita töitä osaston näyttelyyn opiskelijan opiskeluajaksi osastolla.
  
  Temperavärien valmistaminen, sekoittaminen sekä maalaustekniikka ja maalausvälineet.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Arvosana 1
  
  Paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä vaikeuksia.
  Kokonaisuus ei ole tasapainoinen. Opiskelija ei pysty hahmottamaan monia temperamaalaustekniikan ja materiaalien käytön perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön.
  Työskentelytavat ovat haparoivia ja selviä puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Maalatun työn osalta kokonaisuus on hyvin huolimaton, työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lehtorin lisäohjaukselle opintojakson aikana. Kokonaisuus on sellainen josta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu.
  
  Arvosana 2
  
  Kokonaisuus ei ole tasapainoinen. Opiskelija ei pysty hahmottamaan monia temperamaalaustekniikan ja materiaalien perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Työskentelytavat ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Maalatun työn osalta kokonaisuus on huolimaton, työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut paljon tarvetta lehtorin lisäohjaukselle opintojakson aikana. Kokonaisuus on sellainen josta näkyy, että siihen ei ole paneuduttu kunnolla.

  Hyvä

  Arvosana 3
  
  Hyvä ja tasapainoinen kokonaisuus. Asiat etenivät opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut temperamaalauksen materiaalit ja tekniikat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön.
  Käytännön työn osalta kokonaisuuden tulee olla onnistunut ja työ on hyvää tasoa, työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta on ollut useamman kerran tarvetta lehtorin lisäohjaukselle.
  
  Arvosana 4
  Hyvä ja tasapainoinen kokonaisuus. Asiat etenivät opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut temperamaalauksen materiaalit ja tekniikat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Osallistuminen tehtäviin on ollut aktiivista.
  Käytännön työn osalta kokonaisuuden tulee olla onnistunut ja työ on kiitettävää tasoa, työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta on ollut hieman tarvetta lehtorin lisäohjaukselle.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Erinomainen ja tasapainoinen käytännön työn kokonaisuus. Asiat etenivät opintojaksolla johdonmukaisesti.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut materiaalien ja maalaustekniikan perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä, työn jälki on kiitettävää tasoa.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Tannar Ruuben

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2017 - 31.03.2017

  Ilmoittautumisaika

  02.12.2016 - 31.12.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA16S1MK

  Paikkoja

  0 - 12

  Opettaja(t)

  Tannar Ruuben

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

• Ikonien konservointi KI00DC53-3001 01.09.2016-22.12.2016  5 op  (KXA16S1MK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opintojakson tavoitteena on dokumentoinnin ja käytännön konservoinnin kautta perehdyttää opiskelijat perinteisiin ikonimaalauksen materiaaleihin, vaurioihin sekä antaa alustavat tiedot puupohjalle maalatun taiteen konservointiin, liittyen materiaalivalintoihin ja konservointimenetelmiin.
  -----
  Opiskelija osaa analysoida konservoinnin kohteena olevan ikonin materiaalit ja tekniikan ja dokumentoida ikonin asianmukaisesti. Opiskelija pystyy valmistelemaan konservointi-restaurointisuunnitelman perusteluineen, valitsemaan sopivat konservointimateriaalit ja menetelmät sekä konservoimaan ikonin eettisten ja esteettisten vaatimusten mukaisesti.

  Edeltävä osaaminen

  Esitietovaatimukset:
  Johdatus konservoinnin materiaaleihin ja tekniikoihin, Esitystekniikat, Kemia I, Kultaus ja pintakäsittelyt, Valokuvaus I,

  Opintojakson sisältö

  Opintojakson aikana perehdytään ikonien materiaaleihin, vaurioihin ja niiden syntymekanismeihin, tutustutaan alustavasti ikonien konservoinnissa käytettäviin puhdistusmateriaaleihin ja menetelmiin sekä kittaus-, eristys-, ja retusointimateriaaleihin ja tekniikoihin. Opintojakso on yksi ensimmäisiä konservointikurssien joukossa ja siten johdantoa tuleville syventäville kursseille joiden aikana tutustutaan konservointimateriaalien ja menetelmien koko kirjoon.
  -----
  Opintojakson aikana jokainen opiskelija valokuvaa ja dokumentoi yhden ikonin ennen konservointitoimeenpiteitä, esittele konservointisuunnitelman perustuen dokumentointiin sekä konservoi yhden ikonin.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Arvosana 1
  Paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä vaikeuksia.
  Kokonaisuus ei ole tasapainoinen. Opiskelija ei pysty hahmottamaan monia konservoinnin perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Toimenpiteiden ja materiaalivalintojen perustelut ovat haparoivia, epäselviä ja selviä puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Dokumentoinnin tekstissä ja / tai lisämateriaalissa paljon puutteita ja epätarkkuutta, isoja asiavirheitä. Käytännön konservoinnin osalta kokonaisuus on hyvin huolimaton. Kaikkia konservoinnin toimenpiteitä ei ole suoritettu eettisesti ja esteettisesti hyväksyttävästi, työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lehtorin lisäohjaukselle konservointiprosessin ja dokumentoinnin aikana. Kokonaisuus on sellainen josta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu.
  Arvosana 2
  Kokonaisuus ei ole tasapainoinen. Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan konservoinnin perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Toimenpiteiden ja materiaalivalintojen perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Dokumentoinnin tekstissä ja / tai lisämateriaalissa paljon puutteita ja epätarkkuutta, pieniä asiavirheitä. Käytännön konservoinnin osalta kokonaisuus on huolimaton. Kaikkia konservoinnin toimenpiteitä ei ole suoritettu eettisesti ja esteettisesti hyväksyttävästi, työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut paljon tarvetta lehtorin lisäohjaukselle konservointiprosessin ja dokumentoinnin aikana. Kokonaisuus on sellainen josta näkyy, että siihen ei ole paneuduttu kunnolla.

  Hyvä

  Arvosana 3
  Hyvä ja tasapainoinen kokonaisuus. Asiat etenivät opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut konservoinnin perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti tehtyjen toimenpiteiden ja materiaalien valinnat, syyt ja seuraukset.
  Dokumentoinnin tekstissä ja / tai lisämateriaalissa pieniä puutteita ja epätarkkuutta, pieniä asiavirheitä. Käytännön konservoinnin osalta kokonaisuuden tulee olla onnistunut ja työ on hyvää tasoa. Konservoinnin toimenpiteet on suoritettu eettisesti ja esteettisesti hyväksyttävästi, työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta on ollut useamman kerran tarvetta lehtorin lisäohjaukselle konservointiprosessin ja dokumentoinnin aikana.
  
  Arvosana 4
  Hyvä ja tasapainoinen kokonaisuus. Asiat etenivät opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut konservoinnin perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti tehtyjen toimenpiteiden ja materiaalien valinnat, syyt ja seuraukset.
  Dokumentoinnissa sallitaan vain pientä epätarkkuutta mutta ei asiavirheitä. Käytännön konservoinnin osalta kokonaisuuden tulee olla onnistunut ja työ on kiitettävää tasoa. Konservoinnin toimenpiteet on suoritettu eettisesti ja esteettisesti hyväksyttävästi, työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta on ollut tarvetta lehtorin lisäohjaukselle konservointiprosessin ja dokumentoinnin aikana.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Erinomainen ja tasapainoinen dokumentoinnin ja käytännön työn kokonaisuus. Asiat etenivät opintojaksolla johdonmukaisesti, dokumentoinnin ilmaisutapa on tarkka eikä tulkinnanvaraista. Dokumentointi on selkeä ja helppo lukea, ei asiavirheitä.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut konservoinnin perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti suoritettujen toimenpiteiden ja materiaalien valinnat, syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä, konservoinnin eettiset ja esteettiset näkökulmat on otettu huomioon ja konservointityön jälki on kiitettävää tasoa.

  Lisätiedot

  Opintojaksolla konservoitava materiaali tulee työelämäyhteistyön kautta museoista, seurakunnista, säätiöiltä tai yksityisiltä henkilöiltä. Kirjallisen (dokumentointiraportti) ja käytännön työn tuloksia hyödynnetään työelämäyhteyksissä.
  
  Opintojakson aikana opiskelijan on käytännön harjoitustöiden ohella perehdyttävä annettuun kirjallisuuteen.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Tannar Ruuben

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.09.2016 - 22.12.2016

  Ilmoittautumisaika

  02.08.2016 - 31.08.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA16S1MK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Tannar Ruuben

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Hämeentie 161

  Arviointiasteikko

  H-5

• Innovaatioprojekti XX00BH18-3046 01.08.2016-23.10.2016  10 op  (KXA14S1IK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
  - kehittää monialaisten toimijoiden kanssa käytännöllisiä, luovia ja innovatiivisia ratkaisuja, toimintatapoja tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tarpeisiin.
  - soveltaa projekti- ja verkostotyöskentelyä sekä tutkintoalansa osaamista alueellisessa valtakunnallisessa tai kansainvälisessä kehittämistyössä.
  - hyödyntää omaa asiantuntijaosaamistaan monialaisten asiantuntijoiden yhteistyössä ja työympäristössä.
  - luoda yhteistoiminnallista neuvottelukulttuuria muiden toimijoiden kanssa.
  - käyttää ongelmaratkaisu-, yhteistyö- ja viestintätaitojaan yhteisöllisessä kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa.

  Opintojakson sisältö

  Projekti- ja innovaatiotyöskentely: ideointi, suunnittelu, toteutus, arviointi, viestintä, julkistaminen, tuotteistaminen ja markkinointi.
  Yhteistyötaidot, sidosryhmätoiminta ja verkostotyöskentely.
  Innovatiiviset työmenetelmät.
  Yhteisöllisen kehittämisosaamisen alueet: kehittämisen prosessit, kehittämisen koordinointi ja hallinta, kehittämismallien uudistaminen.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tietää projekti- ja verkostotyöskentelyn perusteet. Opiskelija tunnistaa projekti- ja verkostotyöskentely -osaamistaan. Opiskelija käyttää yhteistyö- ja viestintäosaamistaan ja hyödyntää niitä kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa. Opiskelija on mukana kehittämässä toimintatapoja tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tarpeisiin.

  Hyvä

  Opiskelija soveltaa projekti- ja verkostotyöskentelyn perusteita ja osaamistaan alueellisessa, valtakunnallisessa tai kansainvälisessä kehittämistyössä.
  Opiskelija käyttää tarkoituksenmukaisesti yhteistyö- ja viestintäosaamistaan yhteisöllisessä kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa. Opiskelija luo yhteistoiminnallista neuvottelukulttuuria muiden toimijoiden kanssa
  Opiskelija hyödyntää omaa asiantuntijaosaamistaan ja tuo sen moniasiantuntijuuteen perustuvaan toimintaan.
  Opiskelija kehittää toimijoiden kanssa käytännöllisiä ratkaisuja, toimintatapoja tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tarpeisiin.

  Kiitettävä

  Opiskelija soveltaa ansiokkaasti projekti- ja verkostotyöskentelyn perusteita ja osaamistaan alueellisessa, valtakunnallisessa tai kansainvälisessä kehittämistyössä. Opiskelija analysoi ja kehittää monipuolisesti yhteistyö- ja viestintäosaamistaan yhteisöllisessä kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa.
  Opiskelija osaa tulkita yhteistoiminnallista neuvottelukulttuuria ja rakentaa sitä muiden toimijoiden kanssa. Opiskelija analysoi ja kehittää asiantuntijaosaamistaan ja tuo sen moniasiantuntijuuteen perustuvaan toimintaan. Opiskelija kehittää muiden toimijoiden kanssa käytännöllisiä, luovia ja innovatiivisia ratkaisuja, toimintatapoja tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tarpeisiin.

  Lisätiedot

  Arviointi kohdistuu työskentelyyn opintojakson aikana ja osaamiseen sen päättyessä sekä projektin tavoitteiden saavuttamiseen ja innovatiivisten ratkaisuiden syntymiseen.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Anne Räsänen

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  läsnäolo, käytännön harjoitteet

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.08.2016 - 23.10.2016

  Ilmoittautumisaika

  02.07.2016 - 31.07.2016

  • 10 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1IK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Anne Räsänen

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakson aikana opiskelijan on käytännön harjoitustöiden ohella perehdyttävä annettuun kirjallisuuteen.

  Vastuuyksikkö

  Rakentaminen ja konservointi, tutkintokokonaisuus (2014-2015)

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Ei ole

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Habitaren antiikkimessuosaston valmistelu sekä purku ja osallistuminen messuesittelyyn tapahtuman aukioloaikoina. Seinämaalauksen konservointi Mechelininkatu 32.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin 17 tuntia on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön. 1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään 26 tuntia (h).

  Sisällön jaksotus

  Antiikkimessuosaston valmistelu koulussa ja paikan päällä, osaston esittely tapahtuman aikana, osaston purku viimeistään 12.9. Seinämaalaukseen tutustuminen ja sen dokumentointi ja vauriokartoitus, tarvikkeiden hankinta ja kokoaminen, jonka jälkeen varsinainen konservointi ja konservointiraportin laatiminen lopuksi.

• Innovaatioprojekti XX00BH18-3047 24.08.2016-13.12.2016  10 op  (KXA14S1, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
  - kehittää monialaisten toimijoiden kanssa käytännöllisiä, luovia ja innovatiivisia ratkaisuja, toimintatapoja tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tarpeisiin.
  - soveltaa projekti- ja verkostotyöskentelyä sekä tutkintoalansa osaamista alueellisessa valtakunnallisessa tai kansainvälisessä kehittämistyössä.
  - hyödyntää omaa asiantuntijaosaamistaan monialaisten asiantuntijoiden yhteistyössä ja työympäristössä.
  - luoda yhteistoiminnallista neuvottelukulttuuria muiden toimijoiden kanssa.
  - käyttää ongelmaratkaisu-, yhteistyö- ja viestintätaitojaan yhteisöllisessä kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa.

  Opintojakson sisältö

  Projekti- ja innovaatiotyöskentely: ideointi, suunnittelu, toteutus, arviointi, viestintä, julkistaminen, tuotteistaminen ja markkinointi.
  Yhteistyötaidot, sidosryhmätoiminta ja verkostotyöskentely.
  Innovatiiviset työmenetelmät.
  Yhteisöllisen kehittämisosaamisen alueet: kehittämisen prosessit, kehittämisen koordinointi ja hallinta, kehittämismallien uudistaminen.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelija tietää projekti- ja verkostotyöskentelyn perusteet. Opiskelija tunnistaa projekti- ja verkostotyöskentely -osaamistaan. Opiskelija käyttää yhteistyö- ja viestintäosaamistaan ja hyödyntää niitä kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa. Opiskelija on mukana kehittämässä toimintatapoja tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tarpeisiin.

  Hyvä

  Opiskelija soveltaa projekti- ja verkostotyöskentelyn perusteita ja osaamistaan alueellisessa, valtakunnallisessa tai kansainvälisessä kehittämistyössä.
  Opiskelija käyttää tarkoituksenmukaisesti yhteistyö- ja viestintäosaamistaan yhteisöllisessä kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa. Opiskelija luo yhteistoiminnallista neuvottelukulttuuria muiden toimijoiden kanssa
  Opiskelija hyödyntää omaa asiantuntijaosaamistaan ja tuo sen moniasiantuntijuuteen perustuvaan toimintaan.
  Opiskelija kehittää toimijoiden kanssa käytännöllisiä ratkaisuja, toimintatapoja tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tarpeisiin.

  Kiitettävä

  Opiskelija soveltaa ansiokkaasti projekti- ja verkostotyöskentelyn perusteita ja osaamistaan alueellisessa, valtakunnallisessa tai kansainvälisessä kehittämistyössä. Opiskelija analysoi ja kehittää monipuolisesti yhteistyö- ja viestintäosaamistaan yhteisöllisessä kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa.
  Opiskelija osaa tulkita yhteistoiminnallista neuvottelukulttuuria ja rakentaa sitä muiden toimijoiden kanssa. Opiskelija analysoi ja kehittää asiantuntijaosaamistaan ja tuo sen moniasiantuntijuuteen perustuvaan toimintaan. Opiskelija kehittää muiden toimijoiden kanssa käytännöllisiä, luovia ja innovatiivisia ratkaisuja, toimintatapoja tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tarpeisiin.

  Lisätiedot

  Arviointi kohdistuu työskentelyyn opintojakson aikana ja osaamiseen sen päättyessä sekä projektin tavoitteiden saavuttamiseen ja innovatiivisten ratkaisuiden syntymiseen.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Päivi Ukkonen

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Opiskelu toteutetaan projektimuotoisena opiskeluna, josta laaditaan kirjallinen raportti. Raportti luovutetaan ja esitetään asiakkaalle.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Arviointi perustuu opiskelijan jatkuvaan arviointiin sekä opintojaksolle osallistumiseen sekä vertaisarviointiin.
  Jatkuva arviointi ja aktiivisuus 60 %
  Vertaisarviointi 20%
  Raportointi ja esittäminen 20 %

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  24.08.2016 - 13.12.2016

  Ilmoittautumisaika

  02.07.2016 - 06.09.2016

  • 10 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1
  • KXA14S1PK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Päivi Ukkonen

  Lisätietoja opiskelijoille

  Innovaatiokurssi toteutetaan yhdessä työelämän kanssa asiakkaan tilauksen mukaan.
  Opintojakson suoritus voi edellyttää matkustamista.

  Vastuuyksikkö

  Rakentaminen ja konservointi, tutkintokokonaisuus (2014-2015)

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Innovaatiokurssi toteutetaan työelämätilauksen mukaan.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin kolmannes on kontaktiopetusta. Loput tunneista on itsenäistä työskentelyä esimerkiksi kirjallisuuden, oppimistehtävien tai käytännön harjoitusten parissa.

• Johdatus maalaustaiteen konservointiin KI00CM08-3001 05.09.2016-21.09.2016  5 op  (KXA16S1MK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija omaa käsityksen maalaustaiteen konservoinnin eri osa-alueilla käytetyistä perusmateriaaleista ja tietää mistä erilaisia konservointimateriaaleja voi hankkia.
  
  Opiskelijalla on perustiedot niistä konservoinnin materiaaleista, sovelluksista ja tekniikoista, joita käytetään maalaustaiteen konservoinnin osa-alueilla.

  Edeltävä osaaminen

  Ei esitietovaatimuksia

  Opintojakson sisältö

  Konservointimateriaalit, -tarvikkeet ja – laitteet sekä niiden käyttö.
  Materiaalien ja laitteiden hankintapaikat ja niiden toimittajat.
  Johdatus pigmentteihin, sideaineisiin, lakkoihin ja maaliaineisiin. Pääpaino: Liimat, niiden ominaisuudet ja liimausmenetelmät.
  Puhdistusmateriaalit ja – tekniikat ja niiden sovellukset konservoinnin eri alueilla.
  Lisäksi tutustutaan maalaustaiteen konservoinnin terminologiaan, konservoitavien kohteiden dokumentoinnin perusteisiin ja käytäntöihin.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan opintojaksolla opetetun perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Harjoitustehtävissä työskentelytavat ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheiden perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset, onnistumiset ja epäonnistumiset.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ja aktiivisesti ryhmän osana.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset, onnistumiset ja mahdolliset epäonnistumiset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Tannar Ruuben

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Lehtorin antama kirjallisuuslista ja luentomateriaalit

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Esittävä luento, lähiopetus, ohjatut harjoitukset, itsenäinen työ kirjallisuuden parissa.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Läsnäolo (minimimäärä 80%)
  Kirjalliset tehtävät

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  05.09.2016 - 21.09.2016

  Ilmoittautumisaika

  02.07.2016 - 19.09.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA16S1MK

  Paikkoja

  1 - 14

  Opettaja(t)

  Tannar Ruuben

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakson aikana opiskelijan on käytännön harjoitustöiden ohella perehdyttävä annettuun kirjallisuuteen.

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Ei olle

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin 17 tuntia on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön. 1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään 27 tuntia (h).

• Kehykset ja kehystys; integroitu englannin kieli 3 op KI00CM12-3001 01.01.2017-31.07.2017  5 op  (KXA16S1MK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijoille tieto kehysten historiasta, merkityksestä, kullattujen ja muulla tavalla pintakäsiteltyjen pintojen vaurioiden syntymekanismeista ja vaurioiden syistä.
  
  Oikeaoppinen kehystys ja siihen liittyvät materiaalit, työkalut ja menetelmät.
  
  Englannin kieli - Opiskelija osaa käyttää ammattialansa englannin kieltä ja termistöä.
  Opiskelija osaa viestiä sujuvasti ja tehokkaasti englanniksi ammattialansa opiskelu- ja työtehtävissä, ja hän pystyy käyttämään englantia oman ammattitaitonsa kehittämisessä. Hän osaa toimia luontevasti monikulttuurisissa ympäristöissä ottaen huomioon viestintätilanteiden erityispiirteitä ja osallistujien kulttuuriset ja kielelliset lähtökohdat.
  Opiskelija pystyy hankkimaan ammattialallaan tarvittavaa englanninkielistä tietoa eri lähteistä sekä käsittelemään ja välittämään sitä kirjallisesti ja suullisesti.
  Opiskelijalla on realistinen käsitys kieli- ja viestintäosaamisestaan, ja hän asennoituu myönteisesti sen kehittämiseen ammattitaitonsa osana. Opiskelijan suulliset ja kirjalliset viestintätaidot vastaavat Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B2

  Edeltävä osaaminen

  ei esitietovaatimuksia
  
  Englannin kielen ammatillisen kieli- ja viestintätaidon omaksuminen edellyttää Eurooppalaisen viitekehyksen lähtötasoa B2

  Opintojakson sisältö

  Opintojakson aikana opiskelijat tutustuvat kehysten historiaan ja merkitykseen maalaustaiteen yhteydessä, oppivat tuntemaan kehysten vaurioitumismekanismeja sekä tutustuvat teoriassa ja case-study pohjaisesti erilaisiin materiaaleihin ja menetelmiin kehysten konservoinnissa.
  
  Käytännön osuudessa käydään läpi erilaisia kehystystapoja maalaustaiteessa, kehystykseen liittyvät materiaalit, työvälineet ja menetelmät. Opiskelijat tekevät käytännön kehystystöitä.
  
  Opintojakso toteutetaan konservoinnin ja kieltenopetuksen yhteisopetuksena. Teema on kehystyksen perusteet, kehysten historia ja konservointiin liittyvä englanninkielinen termistö.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Harjoitustehtävissä perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Tannar Ruuben

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2017 - 31.07.2017

  Ilmoittautumisaika

  02.12.2016 - 31.12.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA16S1MK

  Paikkoja

  0 - 12

  Opettaja(t)

  Anu Pekkarinen, Tannar Ruuben, Kirsi Perkiömäki

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

• Kehystys ja pohjustus, kehysten konservointi KI00BS58-3001 01.01.2017-19.03.2017  5 op  (KXA14S1PK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija ymmärtää kehystämisen periaatteet ja tuntee materiaalit. Opiskelija osaa tehdä yksinkertaisia kehystyksiä ja huoltaa ja ylläpitää vanhoja kehyksiä. Opiskelija osaa arvioida vanhojen kehysten kuntoa ja määrittää niiden tarvitsemat restaurointitoimenpiteet. Opiskelija tuntee kehystämisen historiaa.

  Edeltävä osaaminen

  Ei esitietovaatimuksia

  Opintojakson sisältö

  Kehysmateriaalit, lasit, pleksit ja kiinnitystarvikkeet. Kehystämisen periaatteet ja kehysten rakenteet. kehyskorjausten vaihtoehdot ja kehysten kuntokartoitus ja konservointisuunnitelma. Passepartout suojapahvit ja pohjustusmateriaalit.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa ja oppilaalla on vaikeuksia ryhmätyöskentelyssä.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita ja aiheeseen liittyvä ongelmanratkaisu sekä teorian soveltaminen käytäntöön on puutteellista.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että opintojaksoon ei ole panostettu riittävästi ja oppimistulos on hajanainen.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä ja ryhmätyöskentely sujuu.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa teoriaopinnot käytännön työskentelyssä. Opiskelija ymmärtää opittavien asioihin merkityksen ammattialalle ja niihin liittyvät syy- ja seuraussuhteet.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtäväkokonaisuuden.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti ja on toiminut ryhmän jäsenenä kannustavasti ja ryhmätyöskentelyä vahvistavasti.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut asiat kiitettävästi ja pystyy soveltamaan oppimaansa ammattialansa vaatimusten mukaisesti. Opiskelija ymmärtää ja osaa ennakoida opeteltaviin ammattialansa asioihin liittyvien toimintojen syy- ja seuraussuhteet.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  Lisätiedot

  Kurssi on vapaavalintainen ja sitä suositellaan erityisesti paperikonservoinnin opiskelijoille.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Päivi Ukkonen

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2017 - 19.03.2017

  Ilmoittautumisaika

  02.12.2016 - 31.12.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1PK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Päivi Ukkonen

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin 23 tuntia on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön. 1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään 26 tuntia (h).

• Kemia 3 KI00BJ18-3001 24.10.2016-13.01.2017  5 op  (KXA14S1PK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Kurssin tavoittena on laajentaa ja syventää pigmenttikemian ja analytiikan tietoja ja taitoja.
  Opiskelija osaa analysoida ja tunnistaa tavallisimpia historiallisia pigmenttejä ja ymmärtää niiden ominaisuuksia ja käyttöä konservoinnissa.
  Opiskelija oppii kemiallisten tutkimus- ja analyysimenetelmien perustietoja ja suorittamaan asiantuntijan ohjauksessa kulttuurihistoriallisten materiaalinäytteiden spetrometrisia ja kromatografisia analyysejä sekä tulkitsemaan analyysituloksia.

  Edeltävä osaaminen

  Kemia 1, kemia 1 jatko, kemia 2

  Opintojakson sisältö

  Kurssi sisältää sekä teorialuennot että laboratoriotyöskentelyosuuden tavallisimmista konservoinnin materiaalitutkimuksessa käytetyistä menetelmistä :spekrometriset (UV, VIS, IR; XRF) ja kromatografiset (TLC, GC) menetelmät
  -----
  Muita vaativampia tutkimusmenetelmiä PIXE, PIGE, SEM-EDS, XDR, NMR, HPLC, IC, GC-MS käsitellään luentojen ja tutkimus case- studyjen puitteissa.
  Kurssin aikana perehdytään lisäksi alan tieteellisiin julkaisuihin ja niiden referointiin.Pigmenttitietoutta ja testauksia laajennetaan myös uusiin 1900-luvun pigmentteihin.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Kirsi Perkiömäki

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Lehtorin antama kirjallisuuslista ja luentomateriaalit

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Esittävä luento, lähiopetus, ohjatut harjoitukset, laboratoriotyöt, itsenäinen työ kirjallisuuden parissa.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Läsnäolo ja laboratoriotyöt
  Kirjalliset tehtävät
  Tentti

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  24.10.2016 - 13.01.2017

  Ilmoittautumisaika

  24.09.2016 - 23.10.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1PK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Kirsi Perkiömäki

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakson aikana opiskelijan on käytännön harjoitustöiden ohella perehdyttävä annettuun kirjallisuuteen. Toteutus jatkuu syventävän analytiikan osalta keväällä 2017.

  Vastuuyksikkö

  Rakentaminen ja konservointi, tutkintokokonaisuus (2014-2015)

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin 17 tuntia on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön. 1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään 27 tuntia (h).

• Kemia 3 KI00BJ18-3002 24.10.2016-13.01.2017  5 op  (KXA14S1IK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Kurssin tavoittena on laajentaa ja syventää pigmenttikemian ja analytiikan tietoja ja taitoja.
  Opiskelija osaa analysoida ja tunnistaa tavallisimpia historiallisia pigmenttejä ja ymmärtää niiden ominaisuuksia ja käyttöä konservoinnissa.
  Opiskelija oppii kemiallisten tutkimus- ja analyysimenetelmien perustietoja ja suorittamaan asiantuntijan ohjauksessa kulttuurihistoriallisten materiaalinäytteiden spetrometrisia ja kromatografisia analyysejä sekä tulkitsemaan analyysituloksia.

  Edeltävä osaaminen

  Kemia 1, kemia 1 jatko, kemia 2

  Opintojakson sisältö

  Kurssi sisältää sekä teorialuennot että laboratoriotyöskentelyosuuden tavallisimmista konservoinnin materiaalitutkimuksessa käytetyistä menetelmistä :spekrometriset (UV, VIS, IR; XRF) ja kromatografiset (TLC, GC) menetelmät
  -----
  Muita vaativampia tutkimusmenetelmiä PIXE, PIGE, SEM-EDS, XDR, NMR, HPLC, IC, GC-MS käsitellään luentojen ja tutkimus case- studyjen puitteissa.
  Kurssin aikana perehdytään lisäksi alan tieteellisiin julkaisuihin ja niiden referointiin.Pigmenttitietoutta ja testauksia laajennetaan myös uusiin 1900-luvun pigmentteihin.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Kirsi Perkiömäki

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Lehtorin antama kirjallisuuslista ja luentomateriaalit

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Esittävä luento, lähiopetus, ohjatut harjoitukset, laboratoriotyöt, itsenäinen työ kirjallisuuden parissa.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Läsnäolo ja laboratoriotyöt
  Kirjalliset tehtävät
  Tentti

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  24.10.2016 - 13.01.2017

  Ilmoittautumisaika

  24.09.2016 - 23.10.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1IK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Kirsi Perkiömäki

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakson aikana opiskelijan on käytännön harjoitustöiden ohella perehdyttävä annettuun kirjallisuuteen. Kurssin toteutus jatkuu keväällä 2017.

  Vastuuyksikkö

  Rakentaminen ja konservointi, tutkintokokonaisuus (2014-2015)

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin 17 tuntia on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön. 1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään 27 tuntia (h).

• Kemia I KI00CP92-3001 01.08.2016-31.12.2016  5 op  (KXA16S1EK, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija ymmärtää materiaalien kemialliset jakoperusteet epäorgaanisiin ja orgaanisiin materiaaleihin sekä niiden taustalla olevat primaari-, ja sekundaarisidosmekanismit ja sidosmekanismien vaikutuksen materiaalien pääominaisuuksiin, ymmärtää myös kemiallisten kaavojen merkityksen.
  Osaa kirjoittaa ja nimetä kemiallisia kaavoja sekä hyödyntää niitä laskettaessa liuosten pitoisuuksia ja muita kemian peruslaskutoimituksia.

  Edeltävä osaaminen

  Ei ole.

  Opintojakson sisältö

  Epäorgaanisen kemian teoreettiset perusteet sovellettuna konservointikemiaan ja materiaaleihin. Kemialliset sidokset, kaavat, liuosten pitoisuudet ja niihin liittyvä laskenta. Kurssin aikana perehdytään historiallisten (lähinnä epäorgaanisten) pigmenttien koostumuksiin ja ominaisuuksiin sekä niiden tunnistumenetelmiin kemiallisin tippatestein ja analyyttisiä menetelmiä käyttäen.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Harjoitustehtävissä perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Kirsi Perkiömäki

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Lehtorin antama kirjallisuuslista ja luentomateriaalit.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Esittävä luento, lähiopetus, ohjatut harjoitukset, laboratoriotyöt, itsenäinen työ kirjallisuuden parissa.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Läsnäolo ja laboratoriotyöt
  Kirjalliset tehtävät
  Tentti

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.08.2016 - 31.12.2016

  Ilmoittautumisaika

  02.07.2016 - 31.07.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA16S1EK
  • KXA16S1HK
  • KXA16S1MK
  • KXA16S1TK

  Paikkoja

  1 - 50

  Opettaja(t)

  Kirsi Perkiömäki

  Lisätietoja opiskelijoille

  Toteutukseen sisältyy kaikille yhteiset luento-osuudet, sekä neljälle pienryhmälle toteutettavat laboratorio-osuudet.

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin 17 tuntia on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön. 1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään 27 tuntia (h).

• Kemia I jatko KI00CP93-3001 16.01.2017-10.03.2017  5 op  (KXA16S1EK, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija oppii työskentelemään laboratoriossa turvallisesti, sekä huomioimaan työssään tarvittavan henkilökohtaisen suojauksen ja kemikaalien aiheuttamat riskit ja jätteenkäsittelyn. Orgaanisen kemian opinnot antavat valmiudet arvioida liuottimien vaikutuksia kohteille sekä valitsemaan niitä.

  Opintojakson sisältö

  Orgaanisen kemian perusteet, rakenteet ja funktionaaliset ryhmät. Liuottimien ominaisuudet ja liuotusvaikutus. Tarkka ja turvallinen työskentely laboratoriossa, käyttöturvallisuustiedotteet, jätteiden käsittely.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Harjoitustehtävissä perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Kirsi Perkiömäki

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Lehtorin antama kirjallisuuslista ja luentomateriaalit

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Esittävä luento, lähiopetus, ohjatut harjoitukset, laboratoriotyöt, itsenäinen työ kirjallisuuden parissa.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  16.01.2017 - 10.03.2017

  Ilmoittautumisaika

  02.12.2016 - 31.12.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA16S1EK
  • KXA16S1HK
  • KXA16S1MK
  • KXA16S1TK

  Paikkoja

  0 - 50

  Pienryhmät

  • Maalaustaiteen konservointi (Koko: 12. Avoin amk: 0.)
  • Huonekalukonservointi (Koko: 12. Avoin amk: 0.)
  • Tekstiilikonservointi (Koko: 12. Avoin amk: 0.)
  • Esinekonservointi (Koko: 12. Avoin amk: 0.)

  Opettaja(t)

  Kirsi Perkiömäki

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakson aikana opiskelijan on käytännön harjoitustöiden ohella perehdyttävä annettuun kirjallisuuteen.

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin 23 tuntia on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön. 1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään 26 tuntia (h).

• Konservointiprojekti interiööri 7 (kivi, tiili, betoni) KI00BJ27-3001 30.09.2016-30.10.2016  5 op  (KXA14S1IK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää miten luonnonkivet ovat syntyneet ja mistä ne koostuvat sekä miten nämä vaikuttavat kiven ominaisuuksiin ja ulkonäköön.
  Opiskelija pystyy päättelemään kivimateriaalin käyttäytymistä materiaalin ominaisuuksien perusteella.
  Opiskelija tietää miten tiilet on valmistettu eri aikoina ja mitä valmistusteniikat vaikuttavat tiilien ominaisuuksiin. Opiskelija tutustuu tiilen rakenteellisiin ominaisuuksiin ja erilaisiin tiilen testausmetodeihin.
  Opiskelija tunnistaa ja ajoittaa tiilirakenteita sekä tuntee muurauksen perusteita.
  Opiskelija tietää mistä betoni on tehty ja millaisia ominaisuuksia betonilla on. Opiskelija tutustuu betonin analysointi- ja testausmenetelmiin.
  Opiskelija tunnistaa ja ajoittaa betonirakenteita sekä tuntee betonivalun sekä mosaiikkibetonin valmistuksen tekniikoita.

  Edeltävä osaaminen

  Perustiedot konservointikemiasta ja rakennustekniikan historiasta.

  Opintojakson sisältö

  Luonnonkivien rakenteen ja ominaisuuksien tunteminen. Kivirakenteiden perusteiden tuntemus. Eri kivilajien tunnistaminen. Rakennuksen kivirakenteiden tunnistaminen.
  Tiilen valmistuksen ja ominaisuuksien tunteminen. Tiilirakenteiden perusteiden ja historian tuntemus. Tiilien tutkiminen niiden ulkonäön perusteella.
  Betonin ja mosaiikkibetonin valmistuksen ja ominaisuuksien tunteminen. Betonirakenteiden perusteiden ja historian tuntemus. Betonipintojen tutkiminen niiden ulkonäön perusteella.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja projektissa on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Harjoitustehtävissä perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Harjoitustöissä työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.
  Opiskelija ei pysty toimimaan tutkivana oppijana.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja projektissa on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset.
  Harjoitustöissä työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.
  Opiskelija toimi tyydyttävästi tutkivana oppijana.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.
  Opiskelija toimi itsenäisesti tutkivana oppijana.

  Lisätiedot

  Kurssi toteutetaan projektimuotoisena oppimisena. Lähtökohtana on työn tekeminen ja sitä kautta oppiminen. Opiskelijalla on itsellään rooli tutkivana oppijana.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Anne Räsänen

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  opintojakson alussa jaettava kirjallisuuslista

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  luennot, käytännön harjoitustyöt, vierailut, (laboratorio)

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  arviointiperusteet:
  läsnäolo, kirjallinen tehtävä (tentti), käytännön harjoitteet

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  30.09.2016 - 30.10.2016

  Ilmoittautumisaika

  01.08.2016 - 29.09.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1IK

  Paikkoja

  0 - 12

  Opettaja(t)

  Anne Räsänen

  Lisätietoja opiskelijoille

  vierailut kivirakennuskohteisiin ja betonilaboratorioon, irrotetun seinämaalauksen laastin pohjustustyöt museon tiloissa

  Vastuuyksikkö

  Rakentaminen ja konservointi, tutkintokokonaisuus (2014-2015)

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin 17 tuntia on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön. 1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään 26 tuntia (h).

  Sisällön jaksotus

  Kivi, tiili ja kalkkilaasti, sementti ja siitä valmistettava betoni

• Konservointiprojekti interiööri 8 (kivimateriaalien konservointi) KI00BJ28-3001 01.01.2017-19.03.2017  5 op  (KXA14S1IK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää mitä erilaisia teoreettisia lähestymistapoja kivimateriaalien konservointiin (luonnonkivi, tiili, betoni) liittyy ja osaa soveltaa teoreettisia lähestymistapoja käytännön konservointihaasteissa. Opiskelija tuntee kivimateriaalien konservoinnin käytännön konservointiin liittyvät tekniikat.
  Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa itse tehdä kivimateriaalien konservoinnin perustoimenpiteitä.

  Edeltävä osaaminen

  Perustiedot konservointikemiasta sekä luonnonkivestä, tiilestä ja betonista.

  Opintojakson sisältö

  Kivimateriaalien (luonnonkivi, tiili, betoni) konservoinnin teoreettinen ja käytännön osaaminen.
  Kivipintojen puhdistus eri metodeilla.
  Kivipintojen korjaaminen lisäämällä tai vaihtamalla kivimateriaalia.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja projektissa on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Harjoitustehtävissä perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Harjoitustöissä työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.
  Opiskelija ei pysty toimimaan tutkivana oppijana. Opiskelijan kyky työskennellä ammattieettisten ohjeiden mukaisesti on heikko.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja projektissa on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset.
  Harjoitustöissä työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.
  Opiskelija toimi tyydyttävästi tutkivana oppijana.
  Opiskelija osaa työskennellä konservaattorin ammattieettisten periaatteiden mukaisesti.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.
  Opiskelija toimi itsenäisesti tutkivana oppijana. Opiskelija osaa työskennellä erilaisissa tilanteissa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti.

  Lisätiedot

  Kurssi toteutetaan projektimuotoisena oppimisena. Lähtökohtana on työn tekeminen ja sitä kautta oppiminen. Opiskelijalla on itsellään rooli tutkivana oppijana.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Kirsi Perkiömäki

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2017 - 19.03.2017

  Ilmoittautumisaika

  02.12.2016 - 31.12.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1IK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Anne Räsänen

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

• Konservointiprojekti interiööri 9 (laasti, rappaus ja seinämaalaukset) KI00BJ29-3001 01.01.2017-19.03.2017  5 op  (KXA14S1PK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää mistä ja miten laasti on tehty ja miten se vaikuttaa rappauksen ominaisuuksiin. Opiskelija tuntee rappaustyö perusteet eri pohjamateriaaleille.
  Opiskelija tunnistaa eri rappaustapoja sekä tuntee laastin valmistuksen eri tekniikoita.
  Opiskelija tutustuu laastin analysointi- ja testausmenetelmiin.
  Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee ja tunnistaa kiviainespinnoille tehtyjen seinämaalauksien tekniikat. Opiskelija tuntee seinämaalaukseen liittyvät teoreettiset ongelmat.
  Opiskelija osaa tutkia kiviainespinnoille tehtyjä seinämaalauksia ja osaa tehdä niille peruskonservointitoimenpiteitä.

  Edeltävä osaaminen

  Perustiedot konservointikemiasta, pigmenteistä sekä kivimateriaalien konservoinnista.

  Opintojakson sisältö

  Laastin valmistuksen, ominaisuuksien ja historian tunteminen.
  Rappaustyön ja sen historian perusteiden tuntemus.
  Kalkin polton perusteiden tunteminen.
  Rappausten tutkiminen niiden ulkonäön perusteella.
  Kiviainespinnoille tehtyjen seinämaalauksien tekniikoiden ja historian tunteminen (esimerkiksi secco- ja freskotekniikat).
  Kiviainespinnoille tehtyjen seinämaalauksien konservoinnin perusteiden osaaminen.
  Kiviainespinnoille tehtyjen seinämaalauksien tutkimus ja erilaisten käytettyjen analyysimenetelmien hallitseminen.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja projektissa on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Harjoitustehtävissä perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Harjoitustöissä työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.
  Opiskelija ei pysty toimimaan tutkivana oppijana. Opiskelijan kyky työskennellä ammattieettisten ohjeiden mukaisesti on heikko.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja projektissa on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset.
  Harjoitustöissä työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.
  Opiskelija toimi tyydyttävästi tutkivana oppijana.
  Opiskelija osaa työskennellä konservaattorin ammattieettisten periaatteiden mukaisesti.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.
  Opiskelija toimi itsenäisesti tutkivana oppijana. Opiskelija osaa työskennellä erilaisissa tilanteissa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti.

  Lisätiedot

  Kurssi toteutetaan projektimuotoisena oppimisena. Lähtökohtana on työn tekeminen ja sitä kautta oppiminen. Opiskelijalla on itsellään rooli tutkivana oppijana.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Kirsi Perkiömäki

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Lehtorin antama kirjallisuuslista ja luentomateriaalit

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Esittävä luento, lähiopetus, ohjatut harjoitukset, itsenäinen työ kirjallisuuden parissa.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2017 - 19.03.2017

  Ilmoittautumisaika

  02.12.2016 - 31.12.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1PK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Anne Räsänen

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin 23 tuntia on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön. 1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään 26 tuntia (h).

• Konservointiprojekti paperi 7 (neutralointi ja valkaisu) KI00BJ51-3001 04.11.2016-31.01.2017  5 op  (KXA14S1, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija osaa paperin neutralointi ja valkaisukäsittelyjen kemian ja työprosessit. Opiskelija tuntee vaihtoehtoisia menetelmiä ja osaa soveltaa niitä konservointikohteissa. Opiskelija tunnistaa toimenpiteiden tarpeellisuuden, mahdollisuudet sekä niihin liittyvät riskit.

  Edeltävä osaaminen

  Kemian opintojaksot Kemia 1 ja Kemia 1 jatko sekä
  Konservointiprojektit Paperi 2ja 3 sekä
  Paperin pesu ja pesumenetelmät

  Opintojakson sisältö

  Neuralointi ja valkaisuliuosten kemia ja valmistus. Toimenpiteiden työvaiheet ja vaihtoehtoiset menetelmät.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa ja oppilaalla on vaikeuksia ryhmätyöskentelyssä.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita ja aiheeseen liittyvä ongelmanratkaisu sekä teorian soveltaminen käytäntöön on puutteellista.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että opintojaksoon ei ole panostettu riittävästi ja oppimistulos on hajanainen.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä ja ryhmätyöskentely sujuu.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa teoriaopinnot käytännön työskentelyssä. Opiskelija ymmärtää opittavien asioihin merkityksen ammattialalle ja niihin liittyvät syy- ja seuraussuhteet.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtäväkokonaisuuden.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti ja on toiminut ryhmän jäsenenä kannustavasti ja ryhmätyöskentelyä vahvistavasti.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut asiat kiitettävästi ja pystyy soveltamaan oppimaansa ammattialansa vaatimusten mukaisesti. Opiskelija ymmärtää ja osaa ennakoida opeteltaviin ammattialansa asioihin liittyvien toimintojen syy- ja seuraussuhteet.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Päivi Ukkonen

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Kirjallisuuslistaus jaetaan ennen opintojaksoa
  Paper and Water -kirja

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot ja harjoitustehtävät
  Kirjallisuuteen perehtyminen ja keskustelut

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Jatkuva arviointi ja oppimistehtävät
  Lähiopetukseen osallistuminen ja aktiivisuus 50%
  Harjoitustehtävät 25%
  Ryhmätyö tai oppimispäiväkirja/raportti 25%

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  04.11.2016 - 31.01.2017

  Ilmoittautumisaika

  24.09.2016 - 07.11.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1
  • KXA14S1PK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Kirsi Perkiömäki, Päivi Ukkonen

  Vastuuyksikkö

  Rakentaminen ja konservointi, tutkintokokonaisuus (2014-2015)

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin kolmannes on kontaktiopetusta. Loput tunneista on itsenäistä työskentelyä esimerkiksi kirjallisuuden, oppimistehtävien tai käytännön harjoitusten parissa.

• Konservointiprojekti paperi 8 (kirjakonservointi) KI00BJ53-3001 01.01.2017-19.03.2017  5 op  (KXA14S1PK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kirjakonservoinnin erityispiirteet vauriomekanismeista konservoinnin eri menetelmiin sekä digitointi- ja säilytysstrategiat. Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee kirjojen vauriotekijät, vauriokartoitusten teon sekä konservointimenetelmien perusteet.

  Edeltävä osaaminen

  Kirjansidonnan opintojakso Konservointiprojekti paperi 5 (kirjan historia ja kirjansidontatekniikat) tai vastaavat tiedot

  Opintojakson sisältö

  Kirjakonservoinnin perusteet, menetelmät ja materiaalit. Kirjakonservoinnin eettiset valinnat.
  Kirjastojen kokoelmien hoito, mikrofilmaus ja digitointi sekä pitkäaikaissäilytys.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa ja oppilaalla on vaikeuksia ryhmätyöskentelyssä.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita ja aiheeseen liittyvä ongelmanratkaisu sekä teorian soveltaminen käytäntöön on puutteellista.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että opintojaksoon ei ole panostettu riittävästi ja oppimistulos on hajanainen. Oppilaan kädentaidot vaativat paljon harjoittelua.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä ja ryhmätyöskentely sujuu.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa teoriaopinnot käytännön työskentelyssä. Opiskelija ymmärtää opittavien asioihin merkityksen ammattialalle ja niihin liittyvät syy- ja seuraussuhteet.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtäväkokonaisuuden ja opiskelija on saavuttanut hyvän kädentaidon tason.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti ja on toiminut ryhmän jäsenenä kannustavasti ja ryhmätyöskentelyä vahvistavasti.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut asiat kiitettävästi ja pystyy soveltamaan oppimaansa ammattialansa vaatimusten mukaisesti. Opiskelija ymmärtää ja osaa ennakoida opeteltaviin ammattialansa asioihin liittyvien toimintojen syy- ja seuraussuhteet.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä. Opiskelijalla on erinomainen kädentaito kirjakonservoinnissa.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Päivi Ukkonen

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Lehtorin antama kirjallisuuslista ja luentomateriaalit

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2017 - 19.03.2017

  Ilmoittautumisaika

  02.12.2016 - 31.12.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1PK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Päivi Ukkonen

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin 23 tuntia on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön. 1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään 26 tuntia (h).

• Konservointiprojekti paperi 9 (nahan teoria, tunnistus ja kirjanahkojen konservointi) KI00BJ54-3001 01.01.2017-19.03.2017  5 op  (KXA14S1PK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee nahan valmistuksen ja eri parkitsemismenetelmien historian ja teknologian. Opiskelija osaa tunnistaa nahat ja hän hallitsee nahka-analyysien teon. Opiskelija osaa työstää nahkaa ja tuntee nahkakonsevoinnin perusteet.

  Opintojakson sisältö

  Nahan parkitseminen ja nahan valmistuksen historia. Eri parkitsemismenetelmien ja nahkamateriaalien tunnistus. Nahan konservoinnin perusteet.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa ja oppilaalla on vaikeuksia ryhmätyöskentelyssä.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita ja aiheeseen liittyvä ongelmanratkaisu sekä teorian soveltaminen käytäntöön on puutteellista.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että opintojaksoon ei ole panostettu riittävästi ja oppimistulos on hajanainen.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä ja ryhmätyöskentely sujuu.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa teoriaopinnot käytännön työskentelyssä. Opiskelija ymmärtää opittavien asioihin merkityksen ammattialalle ja niihin liittyvät syy- ja seuraussuhteet.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtäväkokonaisuuden.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti ja on toiminut ryhmän jäsenenä kannustavasti ja ryhmätyöskentelyä vahvistavasti.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut asiat kiitettävästi ja pystyy soveltamaan oppimaansa ammattialansa vaatimusten mukaisesti. Opiskelija ymmärtää ja osaa ennakoida opeteltaviin ammattialansa asioihin liittyvien toimintojen syy- ja seuraussuhteet.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Päivi Ukkonen

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2017 - 19.03.2017

  Ilmoittautumisaika

  02.12.2016 - 31.12.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1PK

  Paikkoja

  0 - 12

  Opettaja(t)

  Paula Niskanen, Päivi Ukkonen

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

• Konservointitentti interiööri KI00BJ36-3003 01.01.2017-19.03.2017  5 op  (KXA14S1IK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opintojaksolla opiskelija testaa konservointitietonsa ennen valmistumistaan konservaattorin ammattiin.
  Opintojakson käytyään opiskelija ymmärtää vahvat osaamisalueensa sekä puutteensa konservointialalla sekä orientoituu elinikäiseen oppimiseen.

  Edeltävä osaaminen

  Kolmen ensimmäisen vuoden opinnot konservoinnin koulutusohjelmassa.

  Opintojakson sisältö

  Kurssi voidaan järjestää eri vuosina joko kirjatenttinä tai monimuoto-opiskeluna.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijan suoritus tentissä ja mahdollisissa lisätehtävissä on tyydyttävällä tasolla.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen kokonaisuutta. Perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.

  Hyvä

  Opiskelijan suoritus tentissä ja mahdollisissa lisätehtävissä on hyvällä tasolla.
  Opiskelija hahmottaa opintojakson kokonaisuuden. Perustelut ovat selkeitä ja aikaisemmin opitun tiedon taso on hyvä.
  Opiskelija osoittaa hallitsevansa opintojakson aiheet.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelijan suoritus tentissä ja mahdollisissa lisätehtävissä on kiitettävällä tasolla.
  Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheet sekä aikaisemmin opitut asiat ja osoittaa osaavansa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  Lisätiedot

  Kurssin yksityiskohtainen sisältö on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa.
  Kurssin arviointi riippuu siitä, suoritetaanko kurssi tenttinä vai monimuoto-opintoina.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Päivi Ukkonen

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2017 - 19.03.2017

  Ilmoittautumisaika

  02.12.2016 - 31.12.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1IK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Kirsi Perkiömäki, Päivi Ukkonen

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin 23 tuntia on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön. 1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään 26 tuntia (h).

• Kultauksen ja pintakäsittelyjen konservointi KI00CM09-3001 01.10.2016-01.12.2016  5 op  (KXA16S1MK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijat oppivat luentojen ja käytännön harjoitustöiden kautta kullattujen ja muilla tekniikoilla pintakäsiteltyjen esineiden, mm kehysten vaurioiden syntymekanismeista ja vaurioiden syistä sekä metodeista ja materiaaleista joita on mahdollista käyttää erityyppisten kullattujen ja pintakäsiteltyjen esineiden konservoinnissa ja restauroinnissa.

  Edeltävä osaaminen

  Opintojaksot: Johdatus maalaustaiteen konservointiin, Kultaus.

  Opintojakson sisältö

  Kullattujen ja muulla tavalla pintakäsiteltyjen esineiden, mm kehysten puhdistus, puuttuvien koriste-elementtien valmistaminen, kittaus / täyttö sekä erilaiset retusointimenetelmät, mukaan lukien kullattujen ja hopeoitujen pintojen paikkaus alkuperäisillä menetelmillä ovat osa kurssia.
  
  Esineet valokuvataan ja dokumentoidaan opintojakson alussa osaston dokumentointivaatimusten mukaisesti joka tarvittaessa sisältää myös esineen materiaalianalyysit. Työskentely tapahtuu joko yksin tai ryhmässä.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Arvosana 1
  
  Kokonaisuus ei ole tasapainoinen. Opiskelija ei pysty hahmottamaan monia kullattujen ja pintakäsiteltyjen esineiden konservoinnin perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Toimenpiteiden ja materiaalivalintojen perustelut ovat haparoivia, epäselviä ja selviä puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Dokumentoinnin tekstissä, ja visuaalisessa dokumentoinissa paljon puutteita ja epätarkkuutta, isoja asiavirheitä. Käytännön konservoinnin osalta kokonaisuus on hyvin huolimaton. Kaikkia konservoinnin toimenpiteitä ei ole suoritettu eettisesti ja esteettisesti hyväksyttävästi, opiskelija ei pysty ollenkaan perustelemaan tehtyjä valintoja, työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lehtorin lisäohjaukselle konservointiprosessin ja dokumentoinnin aikana. Kokonaisuus on sellainen josta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu.
  
  Arvosana 2
  
  Kokonaisuus ei ole tasapainoinen. Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan konservoinnin perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Toimenpiteiden ja materiaalivalintojen perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Dokumentoinnin tekstissä ja / tai lisämateriaalissa paljon puutteita ja epätarkkuutta, pieniä asiavirheitä. Käytännön konservoinnin osalta kokonaisuus on huolimaton. Kaikkia konservoinnin toimenpiteitä ei ole suoritettu eettisesti ja esteettisesti hyväksyttävästi, opiskelija ei pysty riittävän selkeästi perustelemaan tehtyjä valintoja, työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut paljon tarvetta lehtorin lisäohjaukselle konservointiprosessin ja dokumentoinnin aikana. Kokonaisuus on sellainen josta näkyy, että siihen ei ole paneuduttu kunnolla.

  Hyvä

  Arvosana 3
  
  Hyvä ja tasapainoinen kokonaisuus. Asiat etenivät opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut kullattujen ja pintakäsiteltyjen esineiden konservoinnin perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti tehtyjen toimenpiteiden ja materiaalien valinnat, syyt ja seuraukset.
  Dokumentoinnin tekstissä ja / tai lisämateriaalissa pieniä puutteita ja epätarkkuutta, pieniä asiavirheitä. Käytännön konservoinnin osalta kokonaisuuden tulee olla onnistunut ja työ on hyvää tasoa. Konservoinnin toimenpiteet on suoritettu eettisesti ja esteettisesti hyväksyttävästi, opiskelija pystyy jonkin verran perustelemaan tehtyjä valintoja, työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta on ollut useamman kerran tarvetta lehtorin lisäohjaukselle konservointiprosessin ja dokumentoinnin aikana.
  
  Arvosana 4
  
  Hyvä ja tasapainoinen kokonaisuus. Asiat etenivät opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut kullattujen ja pintakäsiteltyjen esineiden konservoinnin perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti tehtyjen toimenpiteiden ja materiaalien valinnat, syyt ja seuraukset.
  Dokumentoinnissa sallitaan vain pientä epätarkkuutta mutta ei asiavirheitä. Käytännön konservoinnin osalta kokonaisuuden tulee olla onnistunut ja työ on kiitettävää tasoa. Konservoinnin toimenpiteet on suoritettu eettisesti ja esteettisesti hyväksyttävästi, opiskelija pystyy riittävän selkeästi perustelemaan tehtyjä valintoja, työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta on ollut tarvetta lehtorin lisäohjaukselle konservointiprosessin ja dokumentoinnin aikana.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Erinomainen ja tasapainoinen dokumentoinnin ja käytännön työn kokonaisuus. Asiat etenivät opintojaksolla johdonmukaisesti, dokumentoinnin ilmaisutapa on tarkka eikä tulkinnanvaraista. Dokumentointi on selkeä ja helppo lukea, ei asiavirheitä.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut kullattujen ja pintakäsiteltyjen esineiden konservoinnin perusideat erittäin hyvin ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti suoritettujen toimenpiteiden ja materiaalien valinnat, syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä, konservoinnin eettiset ja esteettiset näkökulmat on otettu huomioon ja konservointityön jälki on kiitettävää tasoa.

  Lisätiedot

  Luennot, video, käytännön harjoitustyöt.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Tannar Ruuben

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Lehtorin antama kirjallisuuslista ja luentomateriaalit

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Esittävä luento, lähiopetus, ohjatut harjoitukset, itsenäinen työ kirjallisuuden parissa.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Läsnäolo ja käytännön harjoitustyöt
  Kirjalliset tehtävät
  Tentti

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.10.2016 - 01.12.2016

  Ilmoittautumisaika

  02.07.2016 - 28.11.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA16S1MK

  Paikkoja

  1 - 14

  Opettaja(t)

  Tannar Ruuben

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakson aikana opiskelijan on käytännön harjoitustöiden ohella perehdyttävä annettuun kirjallisuuteen.

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  ei ole

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojaksolla konservoitava materiaali tulee työelämäyhteistyön kautta museoista, seurakunnista, säätiöiltä tai yksityisiltä henkilöiltä. Kirjallisen (dokumentointiraportti) ja käytännön työn tuloksia hyödynnetään työelämäyhteyksissä.

  Tenttien ajankohdat

  opintojakson lopussa

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin 23 tuntia on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön. 1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään 26 tuntia (h).

• Kultaus KI00CM11-3001 01.10.2016-01.12.2016  5 op  (KXA16S1MK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijoille tieto keskiaikaisista ja myöhäisemmistä kultaukseen liittyvistä teksteistä / kirjallisuudesta sekä perehdyttää opiskelijat kultauksessa historiallisesti käytettyihin sekä nykypäivänä käytettäviin materiaaleihin, työkaluihin ja menetelmiin.
  
  Erilaisissa esineissä käytetyt pintakoristelutekniikat käydään läpi teoriassa ja osin käytännössä.
  
  Opiskelijat oppivat käytännön harjoitustöiden kautta eri aikakausien kultauksen ja pintakäsittelyjen /-koristelun perustekniikat jotka mahdollistavat kullattujen ja eri tekniikoilla pintakäsiteltyjen esineiden konservoinnin osaamisen.

  Edeltävä osaaminen

  Johdatus maalaustaiteen konservointiin

  Opintojakson sisältö

  Kultauksen perinteiset menetelmät - kiiltokultaus ja öljykultaus sekä hopeointi ja muiden lehtimetallien käyttö opetetaan esimerkkien kautta ja opiskelijat tekevät erilaisia harjoitustöitä.
  
  Tutustutaan keskiaikaisiin Etelä- ja Pohjois-Euroopassa käytettyihin kultauksen menetelmiin ja pintakoristelutekniikoihin (sgraffitto, punsselointi, kaiverrus, Pressbrocade) sekä aikakauden pigmentteihin.
  
  Käytännön harjoitustyöt perustuvat osittain esineiden (maalaukset, alttarikaapit, polykromiveistokset, kehykset, huonekalut, mahdollisesti muista materiaaleista valmistetut esineet) aikakaudelle tyypillisten koristelujen kopiointiin.
  
  Jokainen opiskelija pitää Powerpoint-esitelmän valitun artikkelin pohjalta

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Harjoitustehtävissä työsketelytavat ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta. Opiskelija ei pysty tai pystyy hyvin heikosti analysoimaan omia onnistumisia ja epäonnistumisia.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Opiskelija pystyy jonkin verran analysoimaan omia onnistumisia ja epäonnistumisia.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ja aktiivisesti ryhmän osana.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset, onnistumisen ja mahdollisen epäonnistumisen. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Tannar Ruuben

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Lehtorin antama kirjallisuuslista ja luentomateriaalit

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Esittävä luento, lähiopetus, ohjatut harjoitukset, itsenäinen työ kirjallisuuden parissa.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Läsnäolo (minimi 80%) ja käytännön harjoitustyöt
  Kirjalliset tehtävät
  Tentti

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.10.2016 - 01.12.2016

  Ilmoittautumisaika

  02.07.2016 - 10.10.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA16S1MK

  Paikkoja

  1 - 14

  Opettaja(t)

  Tannar Ruuben

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakson aikana opiskelijan on käytännön harjoitustöiden ohella perehdyttävä annettuun kirjallisuuteen.

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  ei ole

  Tenttien ajankohdat

  opintojakson lopussa

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin 23 tuntia on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön. 1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään 26 tuntia (h).

• Maalaustaiteen konservoinnin projekti I KI00CM13-3001 01.01.2017-31.07.2017  5 op  (KXA16S1MK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija ymmärtää konservointi- ja museoalan projektityyppisen työn luonteen ja projektityöhön sisältyvät vaatimukset koskien sopimuksia, aikatauluja, työn suunnittelua, projektin hallintaa, dokumentointia.
  
  Opiskelija ymmärtää projektityöskentelyn periaatteet.
  
  Opiskelija ymmärtää yhteistyötaitojen ja sidosryhmätoiminnan merkityksen.
  
  Opiskelija syventää oman alansa osaamista ja pystyy arvioimaan omaa osaamistaan projektin osana.
  
  Opiskelija harjaantuu hankkimaan ja muokkaamaan tietoa eri lähteistä ja suhteuttamaan aiemman tiedon uuteen tietoon.

  Edeltävä osaaminen

  ei esitietovaatimuksia

  Opintojakson sisältö

  Työelämän kanssa yhteistyössä tehtävä projekti, joka voi koostua erilaisista konservaattorin ja museotyöntekijän tehtävistä museokentällä tai yksityisasiakkaiden kanssa. Se voi olla konservoinnin näkökulmasta tehtyä inventointia, kokoelman vauriokartoitusta, olosuhdekartoitusta, varastointisuunnittelua, käytännön konservointityötä jne.
  
  Projektin osana voi olla seuraavat osiot: Konservoinnin materiaalit, maalausten kehystys, ripustus, taustasuojaus, pakkaus ja kuljetus, varastointi

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Harjoitustehtävissä perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  Lisätiedot

  Projekti voi koostua monista pienemmistä moduuleista

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Tannar Ruuben

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2017 - 31.07.2017

  Ilmoittautumisaika

  02.12.2016 - 31.12.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA16S1MK

  Paikkoja

  0 - 12

  Opettaja(t)

  Tannar Ruuben

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

• Museologia I KI00BJ09-3002 01.01.2017-31.07.2017  5 op  (KXA16S1EK, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija saavuttaa laajan kuvan kulttuuriperinnön merkityksestä ja niistä keinoista joilla sen säilymistä edistetään. Opiskelija ymmärtää muistiorganisaatioiden merkityksen ja perustehtävät. Opiskelija tietää museoammattilaisten tehtävät sekä konservaattorin roolin kulttuuriperinnön säilyttämisessä.
  Opiskelija tuntee kulttuuriperinnön säilyttämistä koskevan keskeisen lainsäädännön ja konservaattorin tehtäviä määrittelevät eettiset koodit. Opiskelija tuntee alan keskeiset järjestöt ja niiden toimintatavat. Kuten ICOM, ICOMOS ja ICCROM
  Opiskelija tunnistaa esineellisen kulttuuriperinnön vaurioitumismekanismit ja vaurioitumista aiheuttavat tekijät. Hän osaa toimia ja antaa ohjeita näiden tekijöiden merkityksen pienentämiseen.
  Opiskelija ymmärtää lämmitys- ja ilmanvaihtotekniikan toimintaperiaatteet. Hän osaa käsitellä mittalaitteita ja tulkita niiden antamaa tietoa. Hän tuntee valaistustekniikan perusteet ja erilaisten valonlähteiden ominaisuudet.
  Opiskelija tuntee pakkaamisessa, näyttelyissä ja esineiden säilytyksessä käytettävien materiaalien vaatimukset. Hän osaa antaa ohjeita eri materiaalista valmistettujen esineiden käsittelyyn, näyttelyyn ja kuljetukseen.
  Opiskelija ymmärtää kestävän kehityksen ajattelun ja osaa soveltaa sitä kulttuuriperinnön säilytyksen kysymyksiin

  Edeltävä osaaminen

  Perustiedot konservoinnista.

  Opintojakson sisältö

  Materiaalinen ja ei-materiaalinen kulttuuriperintö.
  Museolaitos.
  Arkistolaitos.
  Konservointi- ja museoalan järjestöt.
  Esineellisen kulttuuriperinnön vaurioitumistavat.
  Ympäristöolosuhteiden vaikutus kulttuuriperinnön säilymiseen.
  Pakkaus ja kuljetus.
  Säilytystilat.
  riskikartoitukset.
  Vesivahingot.
  Kestävä kehitys.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Harjoitustehtävissä perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Heikki Häyhä

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Lehtorin antama kirjallisuuslista ja luentomateriaalit

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Esittävä luento, lähiopetus, projektityö, itsenäinen työ kirjallisuuden parissa.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2017 - 31.07.2017

  Ilmoittautumisaika

  02.12.2016 - 31.12.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA16S1EK
  • KXA16S1HK
  • KXA16S1MK
  • KXA16S1TK

  Paikkoja

  0 - 50

  Pienryhmät

  • Avoin amk: opintojakso (Koko: 2. Avoin amk: 0.)
  • Maalaustaiteenkonservointi (Koko: 12. Avoin amk: 0.)
  • Esinekonservointi (Koko: 12. Avoin amk: 0.)
  • Huonekalukonservointi (Koko: 12. Avoin amk: 0.)
  • Tekstiilikonservointi (Koko: 12. Avoin amk: 0.)

  Opettaja(t)

  Heikki Häyhä, Tannar Ruuben, Anna Häkäri, Kirsi Perkiömäki, Paula Niskanen

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin 23 tuntia on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön. 1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään 26 tuntia (h).

• Museologia II KI00BJ10-3001 24.10.2016-31.01.2017  5 op  (KXA14S1, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelijan hallitsee laaja-alaisesti kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja käyttöön liittyviä seikkoja sekä museolaitoksen toimintaperiaatteita.
  Opiskelija ymmärtää esineen kontekstin muutoksen museoesineeksi. Opiskelija ymmärtää museoesineen käytettävyyden vaatimukset ja osaa soveltaa niitä museotoiminnassa.
  Opiskelija ymmärtää museoiden näyttelytoiminnan perusteet ja konservaattorin roolin näyttelytoiminnassa.
  Opiskelija ymmärtää mikä on esineiden alkuperän ja historian merkitys.
  Opiskelija ymmärtää kokoelma- ja konservointipolitiikan merkityksen museon toiminnassa ja kokoelman hoidossa. Hän tuntee yleisimmät museoiden käyttämät inventointiohjelmat ja ymmärtää dokumentoinnin merkityksen. Opiskelija osaa antaa kokoelmanhoito-ohjeita erityyppisille kokoelmille.

  Edeltävä osaaminen

  Perustiedot museologiasta.

  Opintojakson sisältö

  Museoiden näyttelytoiminta.
  Museokokoelman käytettävyys.
  Esineen alkuperä.
  Esineen merkitykset.
  Kokoelmapolitiikka.
  Kokoelman hoito ja inventointi.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Harjoitustehtävissä perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Heikki Häyhä

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Museologian kattava kirjallisuusluettelo annettu Museologia I kurssin yhteydessä

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, vierailut, oppimistehtävät, käytännön projekti

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Jatkuva arviointi ja oppimistehtävät
  Läsnäolo 40 %, oppimispäiväkirja 30 %, projektitehtävät 30 %

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  24.10.2016 - 31.01.2017

  Ilmoittautumisaika

  24.09.2016 - 23.10.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1
  • KXA14S1IK
  • KXA14S1PK

  Paikkoja

  1 - 25

  Opettaja(t)

  Anne Räsänen, Heikki Häyhä, Päivi Ukkonen

  Lisätietoja opiskelijoille

  Oppimispäiväkirja kaikista luennoista/vierailuista seuraavan ohjeen mukaan:
  Mitä oppimispäiväkirja sisältää?
  oppimispäiväkirjassa käsitellään luennolla esitettyjä teemoja, käsitteitä ja ongelmia jäsennellyssä muodossa. Kaikkia luennolla esille nousseita asioita ei ole tarkoituksenmukaista kommentoida päiväkirjassa. Muutaman keskeisen asian tiivis käsittely riittää. Jos luennolla on esitetty luentorunko tai kirjallisuuslistoja, ei niitä pidä kopioida sellaisenaan oppimispäiväkirjaan.
  Oleellista oppimispäiväkirjan kirjoittamisessa on jäsentely, huolellinen ja kriittinen kommentointi (sekä opetuksen että mahdollisten keskustelujen) ja perusteltu argumentointi.
  Opettajia kiinnostaa ennen kaikkea se, miten hyvin kurssi hahmottuu opiskelijalle kokonaisuutena. Samoin se miten opiskelija kykenee sisäistämään opetetun asian.
  Korkeakouluopiskelu ei ole ensisijaisesti annettujen tehtävien suorittamista vaan oman asiantuntijuuden vähittäistä rakentamista. Päiväkirjan ainoa tarkoitus ei ole osoittaa että työ on tehty. Sen tarkoitus on kertoa että asiat on sisäistetty ja omaksuttu.
  Päiväkirjaa arvioitaessa otetaan kattavuuden lisäksi huomioon omaperäisyys, luovuus ja tiedon syvällisyyttä. Tärkeää on myös kyky olennaisen erottamiseen:
  Miten oppimispäiväkirja rakennetaan?
  Mitään yleistä esimerkkimallia oppimispäiväkirjoille ei ole olemassa, joten persoonallisetkin toteutustavat sallitaan. Kaksi mahdollista mallia ovat kuitenkin seuraavat:
  - (1) aluksi yhden kappaleen verran luennon referointi ja sen jälkeen 1-2 kappaletta referoidun kommentointia jne., tai
  - (2) ”esseemäisempi” rajoitetumpaan määrään käsiteltyjä aiheita keskittyvä suorasanainen ja loogisesti etenevä päiväkirja.
  - tai sitten jäsennys seuraavasti:
  o - mikä oli luennon / harjoituksen olennainen sisältö?
  - miten se liittyi aikaisemmin käsiteltyihin asioihin?
  - mitä avoimia kysymyksiä jäi ja mitä kommentteja heräsi?
  Yleisellä tasolla oppimispäiväkirjan jäsennys seuraa luentorunkoa.
  3 tunnin mittaisesta luentokokonaisuudesta tehtävä oppimispäiväkirja on 1-2 sivua Muotoiluasetukset ovat seuraavat: fontti (times new roman) 12, riviväli 1½, tasaus molemmissa reunoissa. Päiväkirjan kanteen merkitään opintojakson nimi, ajankohta, opettaja, opiskelijan nimi.
  Kielen on oltava asiallista ja oikeakielistä. Käytä oikeinkirjoitusohjelmia.
  oppimispäiväkirja ei ole tarkoitettu varsinaisen kurssipalautteen antamiseen. Se tehdään Tuubissa. Toki päiväkirjaan voi sisältyä arvioita koko kurssista.

  Vastuuyksikkö

  Rakentaminen ja konservointi, tutkintokokonaisuus (2014-2015)

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Museo- ja kokoelmakeskusvierailut,vierailevat luennoitsijat, projekti yhdessä jonkin museon kanssa

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  5 opintopistettä vastaa 133 tuntia opiskelijan työtä. Tunnit jakautuvat kontaktiopetukseen opettajan kanssa sekä itsenäiseen työskentelyyn kirjallisuuden, käytännön työn tai osoitettujen tehtävien parissa.

• Puu materiaalina; integroitu biologia ja mikrobiologia KI00CL99-3001 01.01.2017-31.05.2017  5 op  (KXA16S1HK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee puun ominaisuudet ja tunnistaa yleisimmät Euroopassa käytetyt puulajit. Opiskelija ymmärtää dendrokronologian perusajatuksen. Opiskelija tunnistaa erilaiset muut puumateriaalit. Opiskelija tunnistaa puun vaurioitumisen mekanismit ja erilaiset vauriotyypit. Opiskelija tunnistaa puun tuholaiset sekä muut biologiset vauriomekanismit sekä niiden aiheuttajat. Opiskelija tuntee mikro-organismien luokittelua, tietää eri luokkien perusominaisuudet sekä museoiden keskeiset tuholaiset, mikrobien elintoiminnat ja kasvuun vaikuttavat tekijät, mikrobiologiset työskentelymenetelmät ja niiden soveltamisen konservointityössä tuholaisten torjunta museoissa.

  Edeltävä osaaminen

  Ei

  Opintojakson sisältö

  Puuanatomia. Puun rakenne ja ominaisuudet. Puun kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet. Puuntunnistus. Dendrokronologia. Puun biologinen vaurioituminen.
  Mikro-organismien luokittelu, eri luokkien perusominaisuudet sekä museoiden tärkeimmät tuhoeläimet. Mikrobien elintoiminnat ja kasvuun vaikuttavat tekijät. Mikrobiologiset työskentelymenetelmät ja niiden soveltamista konservointityössä. Tuholaisten torjunta museoissa

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Harjoitustehtävissä perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Paula Niskanen

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Annetaan kurssin alussa.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot
  Kirjalliset oppimistehtävät
  Käytännön harjoitustehtävät

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Läsnäolo ja aktiivinen osallistuminen 60%
  Oppimistehtävät40%

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2017 - 31.05.2017

  Ilmoittautumisaika

  02.07.2016 - 31.12.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA16S1HK

  Paikkoja

  0 - 12

  Opettaja(t)

  Paula Niskanen, Kirsi Perkiömäki

  Lisätietoja opiskelijoille

  -

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  T&K osuus

  1 op

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

  Ei ole.

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Käytännön harjoitustyöt museoista.

  Tenttien ajankohdat

  -

  KV yhteydet

  -

• Puun konservointi; integroitu englannin kieli KI00CL93-3001 01.01.2017-31.07.2017  5 op  (KXA16S1HK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija hallitsee puuesineen konservoinnin ja restauroinnin perusteet. Opiskelija tuntee erilaiset puhdistusmenetelmät ja osaa soveltaa niitä eri kohteisiin. Opiskelija tunnistaa puun erilaiset vauriot. Opiskelija tuntee erilaiset konsolidointimateriaalit ja –menetelmät ja osaa soveltaa niitä kohteeseen. Opiskelija hallitsee konservointidokumentoinnin.
  Opiskelija osaa käyttää ammattialansa englannin kieltä ja termistöä.
  Opiskelija osaa viestiä sujuvasti ja tehokkaasti englanniksi ammattialansa opiskelu- ja työtehtävissä, ja hän pystyy käyttämään englantia oman ammattitaitonsa kehittämisessä. Hän osaa toimia luontevasti monikulttuurisissa ympäristöissä ottaen huomioon viestintätilanteiden erityispiirteitä ja osallistujien kulttuuriset ja kielelliset lähtökohdat.
  Opiskelija pystyy hankkimaan ammattialallaan tarvittavaa englanninkielistä tietoa eri lähteistä sekä käsittelemään ja välittämään sitä kirjallisesti ja suullisesti.
  Opiskelijalla on realistinen käsitys kieli- ja viestintäosaamisestaan, ja hän asennoituu myönteisesti sen kehittämiseen ammattitaitonsa osana. Opiskelijan suulliset ja kirjalliset viestintätaidot vastaavat Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B2.

  Edeltävä osaaminen

  Englannin kielen ammatillisen kieli- ja viestintätaidon omaksuminen edellyttää Eurooppalaisen viitekehyksen lähtötasoa B2.

  Opintojakson sisältö

  Opintojakso toteutetaan konservoinnin ja kieltenopetuksen yhteisopetuksena. Teema on puun ja huonekalun konservoinnin perusteet ja tähän liittyvä englanninkielinen termistö.
  Puun vaurioituminen ja sen mekanismit.
  Puun puhdistus ja konsolidointi ja käytetyt materiaalit.
  Puun konservointi ja restaurointi.
  Konservoinnin dokumentointi.
  Ammattialan keskeiset vuorovaikutustilanteet: yksilö- ja ryhmäviestintä
  Ammattialan keskeiset käsitteet ja termit
  Ammattialan tekstikäytänteet ja asiakirjat
  Tiedon hankinta, käsittely, soveltaminen ja välittäminen
  Ammattialan organisaatiot, työympäristöt, -tehtävät, -prosessit ja -välineet
  Kieli- ja viestintätaidon itsearviointi ja oppimisstrategioiden kehittäminen.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Harjoitustehtävissä perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.
  Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija:
  • Luottaa viestintätaitoonsa niin että selviää ammatin kielenkäyttötilanteista tarkentavien kysymysten ja omien lyhyiden puheenvuorojen avulla.
  • Ymmärtää puhekumppanin viestintää niin että pystyy toimimaan sen perusteella asianmukaisesti.
  • Ilmaisee ajatuksensa yksinkertaisesti ja pääosin yhtenäisesti sekä kohtalaisen ymmärrettävästi, vaikka ammattialan erityiskielessä on puutteita ja viestin välittymistä haittaavia kielivirheitä esiintyy.
  • Laatii yksinkertaisia määrämuotoisia tekstejä itsenäisesti sekä laajempia tekstejä kielellisten apuvälineiden avulla.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.
  Arviointikriteerit Englannin kieli:
  
  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja projektissa on hyvä. Opiskelija toimi tyydyttävästi tutkivana oppijana.
  
  Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija:
  • Luottaa viestintätaitoonsa niin että selviää alan kielenkäyttötilanteista ammattialan tehtävän tavoitteiden mukaisesti.
  • Vaihtaa ajatuksia tasaveroisena kumppanina itsenäisen kielenkäyttäjän kanssa.
  • Viestii aloitteellisesti ammatillisissa kielenkäyttötilanteissa ottaen jossain määrin huomioon osallistujien kieli- ja kulttuuritaustat sekä tilanteen vaatimukset.
  • Imaisee itseään viivytyksettä selkeästi ja yksityiskohtaisesti.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.
  
  Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
  • luottaa viestintätaitoonsa niin, että pystyy osallistumaan aloitteellisesti alan kielenkäyttötilanteisiin eri viestintätilanteiden käytäntöjä noudattaen
  • vaihtaa ajatuksia selkeästi ja sujuvasti tasaveroisena kumppanina taitavan kielenkäyttäjän kanssa
  • viestii aloitteellisesti myös vaativissa ammatillisissa kielenkäyttötilanteissa ottaen huomioon osallistujien kieli- ja kulttuuritaustat
  • ilmaisee itseään tehokkaasti ja tarkasti
  • käyttää vaativaa ammattisanastoa täsmällisesti
  • ääntää englantia selkeästi sekä painottaa ja rytmittää puhettaan niin, että kokonaisviesti vahvistuu
  • tuottaa eri tekstilajien edellyttämiä selkeitä, hyvin jäsenneltyjä ja vaikuttavia tekstejä

  Lisätiedot

  Kurssi toteutetaan projektimuotoisena oppimisena. Lähtökohtana on työn tekeminen ja sitä kautta oppiminen. Opiskelijalla on itsellään rooli tutkivana oppijana.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Paula Niskanen

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2017 - 31.07.2017

  Ilmoittautumisaika

  02.12.2016 - 31.12.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA16S1HK

  Paikkoja

  0 - 12

  Opettaja(t)

  Anu Pekkarinen, Paula Niskanen, Kirsi Perkiömäki

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

• Taide-, kulttuuri- ja materiaalihistoria I KI00CM76-3001 01.01.2017-31.07.2017  5 op  (KXA16S1EK, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija hahmottaa eurooppalaisen taiteen ja kulttuurin historian keskeiset piirteet. Opiskelija tuntee taiteen historian suuntaukset ja keskeisten taiteilijoiden tuotantoa. Opiskelija ymmärtää nykyisen taiteen ja kulttuurin piirteiden yhteydet aikaisempaan taide- ja kulttuurihistoriaan. Opiskelija osaa arvioida omaa ammatillista toimintaansa suhteessa kulttuurin ja taiteiden historiaan.
  Opiskelijalla on käsitys eri materiaalien käytöstä ja kehityksestä historian eri aikakausina.

  Edeltävä osaaminen

  Ei.

  Opintojakson sisältö

  Eurooppalaisen taiteen historia pääpiirteittäin.
  Taiteen keskeiset suuntaukset ja toimijat.
  Taiteen suhde yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen ja yleiseen aate- ja kulttuurihistoriaan.
  Kulttuuri- ja taideilmiöiden kontekstualisointi.
  Materiaalien historiallinen kehitys.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut asiat kiitettävästi.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Paula Niskanen

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.01.2017 - 31.07.2017

  Ilmoittautumisaika

  02.12.2016 - 31.12.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA16S1EK
  • KXA16S1HK
  • KXA16S1MK
  • KXA16S1TK

  Paikkoja

  0 - 50

  Pienryhmät

  • Maalaustaiteenkonservointi (Koko: 12. Avoin amk: 0.)
  • Esinekonservointi (Koko: 12. Avoin amk: 0.)
  • Tekstiilikonservointi (Koko: 12. Avoin amk: 0.)
  • Huonekalukonservointi (Koko: 12. Avoin amk: 0.)

  Opettaja(t)

  Paula Niskanen

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

• Työharjoittelu II KI00BJ41-3001 20.03.2017-31.07.2017  15 op  (KXA14S1PK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Harjoittelun tavoitteena on, että opiskelija:
  - tutustuu käytännön työelämään
  - tutustuu harjoitteluyritykseen ja sen toimintaan
  - osaa soveltaa käytäntöön oppimiaan tietoja
  - luo toimivat suhteet yritykseen ja oman ammattialansa osaajiin
  Opiskelija hahmottaa minkä alan ammattilaiseksi hän tähtää ja mitä hän työssään tavoittelee ammatillisen kehittymisen osalta. Hän ymmärtää minkälaisia opintoja hän tarvitsee tulevissa opinnoissaan.

  Edeltävä osaaminen

  Konservointiopinnot ensimmäiseltä,toiselta ja kolmannelta vuodelta.

  Opintojakson sisältö

  Harjoittelu on osa ammattikorkeakouluopintoja. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä.
  Harjoittelu syventää opiskelijan taitoja, valmentaa alan työtehtäviin sekä tukee ja täydentää koulutusohjelman mukaista opiskelua.
  Harjoittelu voidaan suorittaa kotimaisessa tai ulkomaisessa yrityksessä, julkisyhteisössä tai muussa soveltuvassa organisaatiossa.
  Harjoittelusta tehdään raportti ja työpäiväkirja.

  Lisätiedot

  Konservoinnin koulutusohjelman tutkintoon kuuluu 30 opintopisteen laajuinen harjoittelu, joka pääsääntöisesti suoritetaan kahdessa erässä: toisella vuosikurssilla 15 opintopisteen ja kolmannella vuosikurssilla 15 opintopisteen laajuisena. Harjoittelu tulee olla ammattiharjoittelua oman suuntautumisvaihtoehdon alalta. Tyypillisiä harjoittelupaikkoja ovat konservointialan yritykset ja museot.
  Aiempaa työkokemusta ei harjoittelun osalta pääsääntöisesti lueta hyväksi.
  Kurssin arviointi on hyväksytty / hylätty.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Päivi Ukkonen

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  20.03.2017 - 31.07.2017

  Ilmoittautumisaika

  18.02.2017 - 19.03.2017

  • 15 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1PK

  Paikkoja

  1 - 12

  Pienryhmät

  • Pienryhmä 1 (Koko: 12. Avoin amk: 0.)

  Opettaja(t)

  Päivi Ukkonen

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  T&K osuus

  15 op

  Arviointiasteikko

  Hyväksytty/Hylätty

• Työharjoittelu II KI00BJ41-3002 20.03.2017-31.07.2017  15 op  (KXA14S1IK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Harjoittelun tavoitteena on, että opiskelija:
  - tutustuu käytännön työelämään
  - tutustuu harjoitteluyritykseen ja sen toimintaan
  - osaa soveltaa käytäntöön oppimiaan tietoja
  - luo toimivat suhteet yritykseen ja oman ammattialansa osaajiin
  Opiskelija hahmottaa minkä alan ammattilaiseksi hän tähtää ja mitä hän työssään tavoittelee ammatillisen kehittymisen osalta. Hän ymmärtää minkälaisia opintoja hän tarvitsee tulevissa opinnoissaan.

  Edeltävä osaaminen

  Konservointiopinnot ensimmäiseltä,toiselta ja kolmannelta vuodelta.

  Opintojakson sisältö

  Harjoittelu on osa ammattikorkeakouluopintoja. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä.
  Harjoittelu syventää opiskelijan taitoja, valmentaa alan työtehtäviin sekä tukee ja täydentää koulutusohjelman mukaista opiskelua.
  Harjoittelu voidaan suorittaa kotimaisessa tai ulkomaisessa yrityksessä, julkisyhteisössä tai muussa soveltuvassa organisaatiossa.
  Harjoittelusta tehdään raportti ja työpäiväkirja.

  Lisätiedot

  Konservoinnin koulutusohjelman tutkintoon kuuluu 30 opintopisteen laajuinen harjoittelu, joka pääsääntöisesti suoritetaan kahdessa erässä: toisella vuosikurssilla 15 opintopisteen ja kolmannella vuosikurssilla 15 opintopisteen laajuisena. Harjoittelu tulee olla ammattiharjoittelua oman suuntautumisvaihtoehdon alalta. Tyypillisiä harjoittelupaikkoja ovat konservointialan yritykset ja museot.
  Aiempaa työkokemusta ei harjoittelun osalta pääsääntöisesti lueta hyväksi.
  Kurssin arviointi on hyväksytty / hylätty.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Kirsi Perkiömäki

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  20.03.2017 - 31.07.2017

  Ilmoittautumisaika

  18.02.2017 - 19.03.2017

  • 15 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1IK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Anne Räsänen, Päivi Ukkonen

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  T&K osuus

  15 op

  Arviointiasteikko

  Hyväksytty/Hylätty

• Yritystoiminta ja ammatillinen viestintä KI00BJ12-3001 30.08.2016-15.12.2016  5 op  (KXA14S1, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee yrityssuunnittelun kokonaisuuden kattavasti suunnitellakseen oman yrityksen toimintaa tai toimiakseen tavoitteellisesti yrityksen henkilöstön jäsenenä.
  Opintojakson suoritettuaan opiskelija hahmottaa kirjallisen ja suullisen asiantuntijaviestinnän vaatimukset ja hallitsee tiedonhankinnan perusteet. Opiskelija osaa laatia omaa alaansa käsittelevän esseen ja osaa valmistaa oman alansa asiantuntijaesityksen. Opiskelija osaa arvioida omaa osaamistaan ja antaa muille rakentavaa palautetta.
  Opiskelija pystyy toimimaan tarkoituksenmukaisesti ja taitavasti työelämän ja yritystoiminnan vaatimissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Hän osaa ottaa huomioon vastaanottajan, tilanteen ja alan vaatimukset sekä viestiä jäsentyneesti, ymmärrettävästi ja vakuuttavasti. Hän osaa ja haluaa kehittää suomen kielen ja viestinnän taitojaan osana omaa ammattitaitoaan.

  Edeltävä osaaminen

  Ei esitietovaatimuksia

  Opintojakson sisältö

  Yritystoiminta, yrittäjyys, yritystoiminnan sidosryhmät, yritykset osana kansantaloutta. Lähtökohta-analyysi, toiminta-ajatus, liikeidea. Päämäärät ja tavoitteet, strateginen ja operatiivinen suunnittelu, toimintapolitiikat, budjetointi. Yrityskulttuuri ja arvot organisaation ohjauksessa. Eri yritysmuotojen vertailua.
  Asiantuntija- ja ryhmäviestintä: viestijä- ja vuorovaikutusosapuolet, työelämän vuorovaikutustilanteet, esiintymistekniikka, vakuuttavan viestinnän ja asiaviestinnän vaatimukset, tiedonhankinnan ja jäsentämisen taidot.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa ja oppilaan osallistuminen yhteisön vuorovaikutustilanteisiin on vähäistä.
  Opiskelijalla on vaikeuksia ymmärtää yritystoiminnan perusperiaatteita, kansantalouden rakenteita ja yritystoiminnan termistöä.
  Opiskelija tunnistaa viestintäprosessin osatekijät ja osaa laatia yksinkertaisia ammattilanansa kirjallisia viestejä ja osallistua vuorovaikutustilanteisiin mutta ohjauksesta huolimatta opiskelijalla on vaikeuksia tiedonhankinnassa ja sen kriittisessä prosessoinnissa.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä ja ryhmätyöskentely sujuu.
  Opiskelijalla ymmärtää yritystoiminnan perusperiaatteita ja kansantalouden rakenteita ja hän osaa käyttää oikein yritystoimintaan liittyvää termistöä.
  Opiskelija pystyy arvioimaan omaa viestintäosaamistaan ja muodostamaan viestinnällisiä kehittämistavoitteita. Opiskelija toimii tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti alan vuorovaikutustilanteissa, tuntee yhteisön sisäisen ja ulkoisen viestinnän merkityksen.
  Opiskelija viestii asiantuntijana jäsentyneesti, ymmärrettävästi ja kiinnostavasti sekä kohdentaa viestinsä vastaanottajan ja tilanteen mukaisesti. Opiskelija perustelee näkemyksensä.
  Opiskelija hankkii alansa tietoa ja käyttää sitä kriittisesti. Opiskelija osaa työstää tavoitteellisen kirjallisen, suullisen tai visuaalisen esityksen kohdeyleisölle. Opiskelija hyödyntää tehtävissä tekstilajitietoutta kielenkäyttösuositusten mukaisesti.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti ja on toiminut ryhmän jäsenenä kannustavasti ja ryhmätyöskentelyä vahvistavasti.
  Opiskelija ymmärtää yritystoiminnan ja kansantalouden toimintaperiaatteet ja suhtautuu aktiivisesti ja innovatiivisesti yritystoiminnan tarjoamiin mahdollisuuksiin ja osaa soveltaa oppimaansa yrittäjämäisessä ajattelussa.
  Opiskelija haluaa ja osaa kehittää suomen kielen ja viestinnän taitojaan osana omaa ammattitaitoaan sekä pystyy viestimään tarkoituksenmukaisesti, luovasti ja persoonallisesti. Opiskelija argumentoi taitavasti ja osoittaa, jakaa ja rakentaa asiantuntijuuttaan yhteisössä.
  Opiskelija hankkii tietoa itsenäisesti ja asiantuntevasti tuottaakseen uutta tietoa tai uusia näkökulmia. Opiskelija käyttää kieltä luovasti sekä alansa käytänteiden ja kielenkäyttösuositusten mukaisesti.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Kirsi Perkiömäki

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, vierailut ja itsenäinen opiskelu

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Jatkuva arviointi ja oppimistehtävät
  Lähiopetukseen osallistuminen ja aktiivisuus 50%
  Harjoitustehtävät 25%
  Ryhmätyö tai oppimispäiväkirja 25%

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  30.08.2016 - 15.12.2016

  Ilmoittautumisaika

  02.07.2016 - 29.08.2016

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1
  • KXA14S1IK
  • KXA14S1PK

  Paikkoja

  1 - 25

  Opettaja(t)

  Anne Räsänen, Pirjo Hakonen, Päivi Ukkonen, kulu virtuaali::konservointi

  Lisätietoja opiskelijoille

  Aineistot jaetaan opintojakson alussa ja sen aikana.
  Pirjo Hakonen opettaa viestinnän osuuden. Viesinnän osuudessa on luokkaharjoituksia ja itsenäisiä kirjoitustehtäviä. Viestinnän osuuteen kuuluu esiintymisharjoitus opintojakson lopussa, aiheet sovitaan opintojakson aikana.
  Liiketoiminnan opetuksesta vastaa liiketalouden opettaja ja yrittäjyyskasvatuksesta Anne Räsänen ja Päivi Ukkonen.

  Vastuuyksikkö

  Rakentaminen ja konservointi, tutkintokokonaisuus (2014-2015)

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin kolmannes on kontaktiopetusta. Loput tunneista on itsenäistä työskentelyä esimerkiksi kirjallisuuden, oppimistehtävien tai käytännön harjoitusten parissa.

Lukuvuosi 2017 - 2018

• Historialliset maalaustekniikat; kangaspohja KI00CM15-3001 01.08.2017-31.12.2017  5 op  (KXA16S1MK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija oppii kankaalle maalatun taiteen kehitysvaiheet, materiaalit (liimamaali, tempera, öljyväri, pigmentit...) ja teknologian ja maalaa pienmuotoisen kopion 1600 - 1700-luvun kankaalle maalatusta maalauksesta.
  
  Opiskelija ymmärtää kankaalle maalattujen maalausten rakenteen, historialliset maalaustekniikat, materiaalit ja pystyy maalaaman vastaavalla tekniikalla kopion historiallisesta öljyvärimaalauksesta

  Edeltävä osaaminen

  Johdatus maalaustaiteen konservointiin, Historialliset maalaustekniikat / puupohja, Pigmentit I, Pigmentit II,

  Opintojakson sisältö

  Opintojakson aikana opiskelija perehtyy luentojen ja käytännön työn kautta kankaalle maalattujen maalausten historiaan, teknologiaan, materiaaleihin ja maalaustekniikkaan. Opintojakson aikana valmistetaan (pingotetaan) kangaspohja historiallisin menetelmin, pohjustetaan ja maalataan kopio öljyvärein kerrosmaalaustekniikalla. Myös osa aikakaudelle tyypillisiä pigmenttejä valmistetaan itse.
  
  Tutustutaan kankaalle maalattujen maalausten maalaustekniikkaan, erityisesti kerrosmaalaustekniikkaan öljyväreillä, värien keskinäiseen vaikutukseen ja laseeraukseen.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Arvosana 1
  
  Paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä vaikeuksia.
  Kokonaisuus ei ole tasapainoinen. Opiskelija ei pysty hahmottamaan monia varhaisen öljyvärimaalauksen tekniikan perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön.
  Työskentelytavat ovat haparoivia ja selviä puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Maalatun työn osalta kokonaisuus on hyvin huolimaton, työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lehtorin lisäohjaukselle opintojakson aikana. Kokonaisuus on sellainen josta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu.
  
  Arvosana 2
  
  Kokonaisuus ei ole tasapainoinen. Opiskelija ei pysty hahmottamaan monia öljyvärimaalauksen tekniikan perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Työskentelytavat ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Maalatun työn osalta kokonaisuus on huolimaton, työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut paljon tarvetta lehtorin lisäohjaukselle opintojakson aikana. Kokonaisuus on sellainen josta näkyy, että siihen ei ole paneuduttu kunnolla.

  Hyvä

  Arvosana 3
  
  Hyvä ja tasapainoinen kokonaisuus. Asiat etenivät opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut öljyvärimaalauksen tekniikan materiaalit ja tekniikat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön.
  Käytännön työn osalta kokonaisuuden tulee olla onnistunut ja työ on hyvää tasoa, työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta on ollut useamman kerran tarvetta lehtorin lisäohjaukselle.
  
  Arvosana 4
  Hyvä ja tasapainoinen kokonaisuus. Asiat etenivät opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut öljyvärimaalauksen materiaalit ja tekniikat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Osallistuminen tehtäviin on ollut aktiivista.
  Käytännön työn osalta kokonaisuuden tulee olla onnistunut ja työ on kiitettävää tasoa, työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta on ollut hieman tarvetta lehtorin lisäohjaukselle.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Erinomainen ja tasapainoinen käytännön työn kokonaisuus. Asiat etenivät opintojaksolla johdonmukaisesti.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut materiaalien ja öljyvärimaalauksen tekniikan perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä, työn jälki on kiitettävää tasoa.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Tannar Ruuben

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Kirjallisuus ja muu materiaali
  1. Still Lives: Techniques and Style. An Examination of Paintings from the Rijksmuseum, Wallert, A. (ed), 2001
  2. From Tempera to Oil Paint. Changes in Venetian Painting 1460 - 1560., Wallert, A., van Oostenhout, C., 1998
  3. The Beginnings of Netherlandish Canvas Painting: 1400 - 1530., Wolfthal, D., 1989.
  4. EUROPEAN PAINTINGS 15TH–18TH CENTURY. Copying, Replicating and Emulating. CATS Proceedings, I, 2012
  5. Studying Old Master Paintings: Technology and Practice. The National GalleryTechnical Bulletin 30th Anniversary Conference Postprint 2011. Edited by Marika Spring
  6. Changing Pictures. Discoloration in 15th - 17th century Oil Paintings., van Eikema Hommes, M. 2004
  7. National Gallery Technical Bulletins http://www.nationalgallery.org.uk/technical-bulletin/
  (myös paperiversiona kirjastossa)
  8. Artikkelit / monisteet / PDF tiedostot omalta lehtorilta.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, käytännön työ lehtorin ohjauksessa, itsenäinen työ annetun kirjallisuuden kanssa.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Läsnäolo ja luennot 40%
  Käytännön harjoitustehtävät ja Powerpoint 60%
  Arviointi perustuu opiskelijan osallistumiseen opintojaksolle, aktiivisuuteen, käytännön työn (maalattu öljyvärikopio) arviointiin ja suoriutumiseen Powerpoint-esitelmästä. Jokainen opiskelija arvioidaan sen mukaan mikä on hänen tietotaidon lähtökohta ja miten hän kehittyy ja oppii opintojakson aikana.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.08.2017 - 31.12.2017

  Ilmoittautumisaika

  01.06.2017 - 31.08.2017

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA16S1MK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Tannar Ruuben

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakson aikana on itsenäisesti perehdyttävää annettuun kirjallisuuteen ja sen lisäksi pidettävä yksi Powerpoint-esitelmä valitusta/lehtorin osoittamasta aiheesta. Opintojakson aikana maalataan yksi öljyvärikopio historiallisella tekniikalla itse valitusta ja lehtorin hyväksymästä mallista.

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia josta noin 1/3 on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput 40 tunnista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön.

  Sisällön jaksotus

  Opintojakson alussa on luennot liittyen kangaspohjaisten maalausten historiaan ja kehitykseen sekä öljyvärimaalauksen historiaan ja materiaaleihin. Valmistellaan itse osa historiallisia pigmenttejä ja sideaineita. Opintojakson loppuosa on itsenäistä, valitun öljyvärimaalauksen kopion maalausta lehtorin ohjauksessa ja valitun aiheen Powerpoint-esitys.

• Isokokoisten tekstiilien konservointi; integroitu ruotsin kieli KI00CM47-3001 01.08.2017-31.12.2017  10 op  (KXA16S1TK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  - Opiskelija tuntee ryijyjen ja kuvakudosten historiaa.
  - Opiskelija tuntee ryijyn ja kuvakudoksen valmistusmateriaaleja ja tekniikoita.
  - Opiskelija tuntee ryijy- ja kuvakudoskonservoinnin tekniikoita ja konservoinnissa käytettäviä materiaaleja.
  - Opiskelija osaa toteuttaa itsenäisesti ryijyn tai muun seinävaatteen/isokokoisen tekstiilin konservointityön.
  - Opiskelija pystyy osallistumaan kuvakudokseen konservointityöhön kokeneen konservaattorin valvonnassa.
  - Opiskelija osaa huomioida työssään näytteilleasetuksen asettamat vaatimukset.
  
  - Opiskelija osaa käyttää ruotsin kieltä konservoinnin opinnoissa ja konservaattorin ammatissa.
  - Opiskelija saavuttaa ammattikorkeakoululainsäädännön (352/2003 8§) edellyttämän, oman alan työtehtävissä tarvittavan toisen kotimaisen kielen suullisen ja kirjallisen taidon.
  - Opiskelija osaa viestiä oman alansa työympäristössä ruotsin kielellä sekä Suomessa että Pohjoismaissa ottaen huomioon viestintätilanteeseen osallistuvien kulttuurisia ja kielellisiä lähtökohtia.
  - Opiskelijan suulliset ja kirjalliset viestintätaidot ovat vähintään Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B1. Opiskelija osaan hankkia ammattialaansa liittyvää tietoa eri lähteistä ja välittää tietoa kirjallisesti ja suullisesti.
  - Opintojen aikana opiskelijalle syntyy myönteinen ja realistinen käsitys kieli- ja viestintäosaamisestaan sekä kyky ja motivaatio kehittää kieli- ja viestintätaitojaan

  Edeltävä osaaminen

  Toisen kotimaisen kielen (ruotsin) ammatillisen kieli- ja viestintätaidon omaksuminen edellyttää Eurooppalaisen viitekehyksen lähtötasoa B1.1.
  
  Tekstiilimateriaalit ja kuiduntunnistus, Tekstiilitekniikat ja -rakenteet, Tukikankaiden värjäys ja ommeltekniikat, Kemia 1, Tekstiilien puhdistus 1, Tekstiilien puhdistus 2

  Opintojakson sisältö

  Opintojakso toteutetaan projektimuotoisena konservoinnin ja kieltenopetuksen yhteisopetuksena, jonka teema määritellään kurssin toteutussuunnitelmassa.
  
  Opintojakson sisältö määräytyy koulutusohjelma- tai suuntautumisvaihto-ehtokohtaisesti.
  
  - Ryijyn ja kuvakudoksen historia
  - Ryijy- ja kuvakudoskonservoinnin tekniikat ja konservoinnissa käytettävät materiaalit
  - Isokokoisten tasotekstiilien pintapuhdistus, pesu ja tukeminen
  - Kuvakudoksen peruskonservointimenetelmät
  - Näytteilleasetuksen asettamat vaatimukset ja niiden huomioiminen konservoinnissa
  
  Sisältöinä on seuraaviin aihekokonaisuuksiin liittyviä, kullekin opiskelualalle olennaisia suullisia ja kirjallisia harjoituksia:
  - Kieli- ja viestintätaidon itsearvionti ja oppimisstrategioiden kehittäminen
  - Koulutus ja ura
  - Alan organisaatioita, työympäristöjä, -tehtäviä, -prosesseja, -välineitä
  - Ammattialan tekstejä ja ammattiterminologian kartuttamista ja aktivoimista
  - Ammattialan keskeisiä vuorovaikutustilanteita: yksilö- ja ryhmäviestintää
  
  Yksityiskohtaisempi sisältö on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Arviointikriteerit Konservointi:
  
  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa ja opiskelijalla on vaikeuksia ryhmätyöskentelyssä.
  
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita ja aiheeseen liittyvä ongelmanratkaisu sekä teorian soveltaminen käytäntöön on puutteellista.
  
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että opintojaksoon ei ole panostettu riittävästi ja oppimistulos on hajanainen. Opiskelijan kädentaidot vaativat paljon harjoittelua.
  
  Arviointikriteerit Ruotsin kieli:
  
  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja projektissa on heikkoa. Opiskelija on vaikeuksia toimia tutkivana oppijana.
  
  Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija:
  - Selviytyy tavallisimmissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa.
  - Osaa kirjoittaa yksinkertaista, osin epäyhtenäistä tekstiä. Virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa.
  - Osallistuu yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee usein tukea keskustelukumppanilta.
  - Hallitsee tavallista oman alan ja yleiskielen sanastoa; epätarkkuudet ja muiden kielten vaikutus voivat häiritä viestin perillemenoa. Hän käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti.
  - Ääntää pääosin ymmärrettävästi, vaikka ääntäminen poikkeaa kohdekielestä ja lauserytmin hitaus vaikeuttaa viestinnän toimivuuden arviointia.

  Hyvä

  Arviointikriteerit Konservointi:
  
  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä ja ryhmätyöskentely sujuu.
  
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa teoriaopinnot käytännön työskentelyssä. Opiskelija ymmärtää opittavien asioihin merkityksen ammattialalle ja niihin liittyvät syy- ja seuraussuhteet.
  
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtäväkokonaisuuden ja hänellä on tekstiilikonservoinnissa vaadittavat hyvät kädentaidot.
  
  Arviointikriteerit Ruotsin kieli:
  
  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja projektissa on hyvä. Opiskelija toimi tyydyttävästi tutkivana oppijana.
  
  Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija:
  - Selviytyy kohtalaisesti jokapäiväisissä työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa.
  - Osaa kirjoittaa sisällöllisesti eheän tekstin, jossa viesti välittyy.
  - Osallistuu aloitteellisesti vuorovaikutukseen alan tutuissa tilanteissa.
  - Osaa käyttää kohtalaisesti oman alan ja yleiskielen perussanastoa. Sanavalinnoissa voi esiintyä epätarkkuuksia ja rakenteissa puutteita, jotka eivät kuitenkaan häiritse viestintää.
  - Ääntää ymmärrettävästi. Lauserytmin katkot eivät haittaa viestin perille menoa.

  Kiitettävä

  Arviointikriteerit Konservointi:
  
  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti ja on toiminut ryhmän jäsenenä kannustavasti ja ryhmätyöskentelyä vahvistavasti.
  
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut asiat kiitettävästi ja pystyy soveltamaan oppimaansa ammattialansa vaatimusten mukaisesti. Opiskelija ymmärtää ja osaa ennakoida opeteltaviin ammattialansa asioihin liittyvien toimintojen syy- ja seuraussuhteet.
  
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoriassa että käytännössä. Opiskelijalla on tekstiilikonservoinnissa vaadittavat erinomaiset kädentaidot.
  
  Arviointikriteerit Ruotsin kieli:
  
  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ryhmän osana. Opiskelija toimi itsenäisesti tutkivana oppijana.
  
  Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija:
  
  - Selviytyy hyvin monipuolisissa ja vaativissakin yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa.
  - Osaa kirjoittaa selkeää ja yksityiskohtaista tekstiä tilanteeseen sopivalla ja osuvalla tavalla.
  - Osallistuu aktiivisesti ja tilanteen mukaisesti vuorovaikutukseen ammattialan tilanteissa. Puhe on sujuvaa ja vaivatonta ja ottaa huomioon keskustelukumppanin.
  - Käyttää oman alan ja yleiskielen sanastoa monipuolisesti ja rakenteita lähes virheettömästi.
  - Ääntämys on selkeää, lauserytmi luonteva.

  Lisätiedot

  Opintojakso toteutetaan projektimuotoisena oppimisena. Lähtökohtana on työn tekeminen ja sitä kautta oppiminen. Opiskelijalla itsellään on rooli tutkivana oppijana.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Anna Häkäri

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.08.2017 - 31.12.2017

  Ilmoittautumisaika

  02.07.2017 - 31.07.2017

  • 10 op

  Ryhmä(t)

  • KXA16S1TK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Gunilla Blom, Anna Häkäri

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

• Kankaalle maalatut pinnat KI00BJ38-3001 01.08.2017-22.10.2017  5 op  (KXA14S1IK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee kankaalle maalattujen pintojen konservoinnin perusasiat (materiaalit ja menetelmät) kuten rakenteellisen konservoinnin, kosteus- ja alipainekäsittelyt, suoristamisen, repeämien ja reikien paikkauksen ja materiaalien vahvistamisen (konsolidointi, reunavahvikkeet, vuoraus).

  Edeltävä osaaminen

  Perustiedot konservoinnista, retusoinnista ja konservointikemiasta.

  Opintojakson sisältö

  Opintojaksolla käydään pääasiallisesti teoriassa läpi kankaalle maalattujen pintojen konservoinnin perusasiat (materiaalit ja menetelmät) kuten rakenteellisen konservoinnin, kosteus- ja alipainekäsittelyt, suoristamisen, repeämien ja reikien paikkauksen ja materiaalien vahvistamisen (konsolidointi, reunavahvikkeet, vuoraus).
  Opiskelijat tekevät harjoitustöitä ja mallikappaleita liittyen edellä mainittuihin konservointimenetelmiin ja materiaaleihin.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Harjoitustehtävissä perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Tannar Ruuben

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Lehtorin antama kirjallisuuslista ja luentomateriaalit (jos on)

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, käytännön konservointityö esineen kanssa lehtorin ohjauksessa, itsenäinen työ annetun kirjallisuuden kanssa

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Läsnäolo ja luennot 50%
  Käytännön harjoitustehtävät 50%
  Arviointi perustuu opiskelijan osallistumiseen opintojaksolle, käytännön työn arviointiin ja suoriutumiseen Powerpoint-esitelmästä. Jokainen opiskelija arvioidaan sen mukaan mikä on hänen tietotaidon lähtökohta ja miten hän kehittyy ja oppii opintojakson aikana.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.08.2017 - 22.10.2017

  Ilmoittautumisaika

  02.07.2017 - 31.07.2017

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1IK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Tannar Ruuben

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakson aikana on itsenäisesti perehdyttävää annettuun kirjallisuuteen

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  T&K osuus

  3 op

  Arviointiasteikko

  H-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Työelämäyhteistyö perustuu ammattia harjoittavien vierailevien lehtoreiden luentoihin jos mahdollista ja tarpeen jä keskusteluun / yhteistyöhön ammattialan ihmisten kanssa opintojakson puitteissa. Esineet opintojaksolle hankitaan museoista ja ja muista kokoelmia omistavista laitoksista jo olemassa olevien työelämäyhteyksien kautta.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia josta noin 1/3 on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput 40 tunnista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön.

  Sisällön jaksotus

  Jakson alussa on tiiviisti luennot kankaalle maalatun taiteen historiasta ja kehityksestä sekä konservoinnin eri osa-alueihin liittyvistä materiaaleista ja tekniikoista. Konservoinnin case-study tyyppisiä esityksiä käydään yhdessä läpi. Käytännön harjoitustyötä on jakson koko loppuosa.

• Konservointiprojekti interiööri 10 KI00BJ30-3001 01.08.2017-22.10.2017  5 op  (KXA14S1IK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Konservointialan projektikurssi. Teema on kursseittain vaihtuva.
  Kurssin aikana tehdään työelämään suuntautuva konservointityö. Kurssin aikana testataan opiskelijan kolmen edellisen vuoden oppeja. Opiskelija oppii työelämävalmiuksia.
  Kurssin aikana opiskelija tekee ammattimaisen konservointityön tutkimus- ja dokumentointityön.

  Edeltävä osaaminen

  Perustiedot konservointikemiasta ja konservoinnista.

  Opintojakson sisältö

  Työelämäprojekti konservoinnin alalta.
  Konservoinnin tutkimus, dokumentointi ja raportointi.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja projektissa on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Harjoitustehtävissä perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Harjoitustöissä työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.
  Opiskelija ei pysty toimimaan tutkivana oppijana. Opiskelijan kyky työskennellä ammattieettisten ohjeiden mukaisesti on heikko.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja projektissa on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset.
  Harjoitustöissä työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.
  Opiskelija toimi tyydyttävästi tutkivana oppijana.
  Opiskelija osaa työskennellä konservaattorin ammattieettisten periaatteiden mukaisesti.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.
  Opiskelija toimi itsenäisesti tutkivana oppijana. Opiskelija osaa työskennellä erilaisissa tilanteissa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti.

  Lisätiedot

  Kurssi toteutetaan projektimuotoisena oppimisena. Lähtökohtana on työn tekeminen ja sitä kautta oppiminen. Opiskelijalla on itsellään rooli tutkivana oppijana.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Anne Räsänen

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Lehtorin antama kirjallisuuslista ja luentomateriaalit

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.08.2017 - 22.10.2017

  Ilmoittautumisaika

  02.07.2017 - 31.07.2017

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1IK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Kirsi Perkiömäki

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakson aikana opiskelijan on käytännön harjoitustöiden ohella perehdyttävä annettuun kirjallisuuteen.

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Projekti on työelämäyhteistyössä toteutettava, kentällä tapahtuva konservointiprojekti.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin 1/3 on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön. 1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään 26 tuntia (h).

• Konservointiprojekti interiööri 11 (Lasi ja keramiikka, lasimaalaukset) KI00BJ31-3001 01.08.2017-22.10.2017  5 op  (KXA14S1IK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee ja tunnistaa keraamisia rakennusmateriaaleja ja erilaisia laseja sekä osaa käsitellä niihin liittyviä konservointiongelmia sekä käytännössä että teoriassa.
  Opiskelija osaa tutkia keraamisia rakennusmateriaaleja ja erilaisia laseja sekä osaa tehdä niille peruskonservointitoimenpiteitä.
  Opiskelija tunnistaa erilaisia lasimaalaustekniikoita ja osaa tehdä lasimaaluksille peruskonservointitoimenpiteitä.

  Edeltävä osaaminen

  Perustiedot konservointikemiasta ja konservoinnista.

  Opintojakson sisältö

  Rakennuksissa käytettävien keraamisten materiaalien ja lasin valmistustekniikoiden ja historian tunteminen. Näiden tunnistaminen sekä niiden konservoinnin perusteiden tietäminen.
  Keraamisten materiaalien ja lasin valmistamisen perusteiden hallinta.
  Lasimaalaustekniikoiden tunteminen ja niiden konservoinnin perusteiden hallinta.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja projektissa on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Harjoitustehtävissä perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Harjoitustöissä työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.
  Opiskelija ei pysty toimimaan tutkivana oppijana. Opiskelijan kyky työskennellä ammattieettisten ohjeiden mukaisesti on heikko.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja projektissa on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset.
  Harjoitustöissä työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.
  Opiskelija toimi tyydyttävästi tutkivana oppijana.
  Opiskelija osaa työskennellä konservaattorin ammattieettisten periaatteiden mukaisesti.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.
  Opiskelija toimi itsenäisesti tutkivana oppijana. Opiskelija osaa työskennellä erilaisissa tilanteissa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti.

  Lisätiedot

  Kurssi toteutetaan projektimuotoisena oppimisena. Lähtökohtana on työn tekeminen ja sitä kautta oppiminen. Opiskelijalla on itsellään rooli tutkivana oppijana.

  ---

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.08.2017 - 22.10.2017

  Ilmoittautumisaika

  02.07.2017 - 31.07.2017

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1IK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Heikki Häyhä

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

• Konservointiprojekti interiööri 12 (Metallit ja niiden konservointi) KI00BJ32-3001 23.10.2017-31.12.2017  5 op  (KXA14S1IK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee ja tunnistaa rakentamisessa käytettäviä metalleja sekä osaa käsitellä niihin liittyviä konservointiongelmia sekä käytännössä että teoriassa.
  Opiskelija osaa tutkia rakentamisessa käytettäviä metalleja sekä osaa tehdä niille peruskonservointitoimenpiteitä.
  Opiskelijalla on ymmärrys metallien ja niiden seosten ominaisuuksista. Opiskelija ymmärtää metallien tuhoutumisen (korroosio) perusteet ja hallitsee eri metallien ja niiden seosten ennaltaehkäiseviä ja aktiivisia konservointitoimenpiteitä.

  Edeltävä osaaminen

  Perustiedot konservointikemiasta ja konservoinnista.

  Opintojakson sisältö

  Rakennuksissa käytettävien metalliosien valmistustekniikoiden ja historian tunteminen. Näiden tunnistaminen sekä niiden konservoinnin perusteiden tietäminen.
  Erilaisten metallien tunnistaminen työkohteessa.
  Metallien ja metalliseosten ominaisuudet, metallien korroosio, pinnoitteet ja suojakäsittelyt.
  Metallien tunnistus (XRF), korroosiomuodot ja ympäristön merkitys.
  Metallista valmistettujen esineiden tutkimus, dokumentointi ja konservointikäsittelyt.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja projektissa on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Harjoitustehtävissä perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Harjoitustöissä työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.
  Opiskelija ei pysty toimimaan tutkivana oppijana. Opiskelijan kyky työskennellä ammattieettisten ohjeiden mukaisesti on heikko.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja projektissa on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset.
  Harjoitustöissä työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.
  Opiskelija toimi tyydyttävästi tutkivana oppijana.
  Opiskelija osaa työskennellä konservaattorin ammattieettisten periaatteiden mukaisesti.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.
  Opiskelija toimi itsenäisesti tutkivana oppijana. Opiskelija osaa työskennellä erilaisissa tilanteissa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti.

  Lisätiedot

  Kurssi toteutetaan projektimuotoisena oppimisena. Lähtökohtana on työn tekeminen ja sitä kautta oppiminen. Opiskelijalla on itsellään rooli tutkivana oppijana.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Heikki Häyhä

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  23.10.2017 - 31.12.2017

  Ilmoittautumisaika

  23.09.2017 - 22.10.2017

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1IK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Heikki Häyhä

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

• Konservointiprojekti paperi 10 (paperipohjaisen taiteen konservointi) KI00BJ55-3001 23.10.2017-31.12.2017  5 op  (KXA14S1PK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee paperille tehdyn taiteen tekniikoita kuten mm. akvarelli ja pastellimaalaus, liitu ja hiilipiirrokset sekä kollaasit.
  Opiskelija osaa tunnistaa tekniikat ja tuntee niiden vaurioitumisherkkyyden sekä tyypilliset vauriot. Vaurioiden tunnistamisen lisäksi opiskelija osaa arvioida tekniikan mukaisesti sopivat konservointitoimenpiteet.
  Opiskelija ymmärtää taiteen konservoinnin omaispiirteet ja osaa arvioida taideteoksen säilyvyyttä. Opiskelija tuntee paperikonservoinnin restaurointimenetelmät ja rajoitukset. Opiskelija ymmärtää taideteosten esittämisen ja säilytyksen vaatimukset.

  Opintojakson sisältö

  Eri tekniikoilla toteutettujen paperipohjaisten teosten konservointi, esillepanoon liittyvien kysymysten ratkaiseminen ja säilytyksen suunnittelu. Tutustuminen paperille tehdyn taiteen tekniikoihin ja materialeihin.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa ja oppilaalla on vaikeuksia ryhmätyöskentelyssä.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita ja aiheeseen liittyvä ongelmanratkaisu sekä teorian soveltaminen käytäntöön on puutteellista.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että opintojaksoon ei ole panostettu riittävästi ja oppimistulos on hajanainen.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä ja ryhmätyöskentely sujuu.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa teoriaopinnot käytännön työskentelyssä. Opiskelija ymmärtää opittavien asioihin merkityksen ammattialalle ja niihin liittyvät syy- ja seuraussuhteet.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtäväkokonaisuuden.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti ja on toiminut ryhmän jäsenenä kannustavasti ja ryhmätyöskentelyä vahvistavasti.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut asiat kiitettävästi ja pystyy soveltamaan oppimaansa ammattialansa vaatimusten mukaisesti. Opiskelija ymmärtää ja osaa ennakoida opeteltaviin ammattialansa asioihin liittyvien toimintojen syy- ja seuraussuhteet.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Päivi Ukkonen

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Opintomateriaali annetaan opintojen aikana.
  Opintojakson aikana opiskelijan on käytännön harjoitustöiden ohella perehdyttävä annettuun kirjallisuuteen.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, kirjallisuus, ekskursiot ja harjoitustyöt sekä itsenäinen raportointi ja kirjalliset tehtävät.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Opintojakson arviointikriteeri, tyydyttävä (1-2)
  Opiskelija
  - osallistuu opetukseen edellytetyssä laajuudessa
  - suorittaa annetut tehtävät hyväksytysti
  - ymmärtää opintojakson keskeiset sisällöt
  
  Opintojakson arviointikriteeri, hyvä (3-4)
  Opiskelija
  - osallistuu opetukseen aktiivisesti
  - suorittaa annetut tehtävät itsenäisesti osoittaen oma-aloitteisuutta
  - palauttaa annetut tehtävät ajallaan
  - hallitsee opintojakson sisällöt ja soveltaa oppimaansa
  - kykenee itsenäiseen tiedonhankintaan
  
  Opintojakson arviointikriteeri, kiitettävä (5)
  Opiskelija
  - osallistuu opetukseen aktiivisesti ja itseohjautuvasti
  - suorittaa annetut tehtävät itsenäisesti osoittaen oma-aloitteisuutta ja luovaa ongelmanratkaisukykyä
  - palauttaa annetut tehtävät ajallaan
  - osaa soveltaa opintojaksolla opetettuja asioita käytännön työhön
  - kykenee itsenäiseen tiedonhankintaan ja tiedon soveltamiseen
  
  Läsnäolo ja laboratoriotyöt/ käytännön konservointityö 70%
  Kirjalliset tehtävät 30%

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  23.10.2017 - 31.12.2017

  Ilmoittautumisaika

  23.09.2017 - 22.10.2017

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1PK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Päivi Ukkonen

  Lisätietoja opiskelijoille

  Osa kurssista tultanee suorittamaan oppilaitoksen ulkopuolella työelämäytheistyössä

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin 22 tuntia on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön. 1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään 26 tuntia (h).

• Konservointiprojekti paperi 11 (valokuvan historia ja tekniikat) KI00BJ56-3001 01.08.2017-22.10.2017  5 op  (KXA14S1PK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee valokuvan historian. Opiskelija tuntee valokuvan teorian ja ymmärtää valokuvan vedostamisen periaatteen sekä valokuvakemiaa. Opiskelija tunnistaa eri valokuvatekniikoita ja osaa ajoittaa niitä.
  Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee arvioimaan kokoelmissa olevien valokuvien ja negatiivien historiallista alkuperäisyyttä.

  Opintojakson sisältö

  Valokuvan historia ja aikakaudet, tyylisuunnat sekä valokuvaajat. Valokuvan alkuperäisyys, kontekstien yhdistäminen.
  Eri valokuvamenetelmien tunnistaminen sekä valmistusprosessien teoreettinen ymmärrys, valokuvakemian perusteet.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa ja oppilaalla on vaikeuksia ryhmätyöskentelyssä.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita ja aiheeseen liittyvä ongelmanratkaisu sekä teorian soveltaminen käytäntöön on puutteellista.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että opintojaksoon ei ole panostettu riittävästi ja oppimistulos on hajanainen.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Päivi Ukkonen

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Valokuvauksen vuosikirja 1992 sekä muu opintojakson aikana jaettava materiaali.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, kirjallisuus, ekskursiot ja harjoitustyöt sekä itsenäinen raportointi ja kirjalliset tehtävät.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Oppimistehtävät ja aktiivisuus, jatkuva arviointi.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.08.2017 - 22.10.2017

  Ilmoittautumisaika

  02.07.2017 - 31.07.2017

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1PK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Päivi Ukkonen

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin 22 tuntia on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön.
  1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään noin 26 tuntia (h).

• Konservointiprojekti paperi 12 (valokuvakonservointi) KI00BJ57-3001 01.08.2017-22.10.2017  5 op  (KXA14S1PK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee valokuvakonservoinnin erityispiirteet vauriomekanismeista säilyvien vedosten tekoon sekä konservoinnin eri menetelmiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee valokuvien vauriotekijät, vauriokartoitusten teon, valokuvakemian alkeet sekä konservointimenetelmien perusteet.

  Edeltävä osaaminen

  Konservointiprojekti paperi 11 (valokuvan historia ja tekniikat) -opintojakso

  Opintojakson sisältö

  Valokuvan vaurioituminen ja konservoinnin osa-alueet, kokoelmien vauriokartoitus ja säilyttäminen. Konservointimenetelmät teoriassa ja käytännössä. Valokuvakemian perusteet.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa ja oppilaalla on vaikeuksia ryhmätyöskentelyssä.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita ja aiheeseen liittyvä ongelmanratkaisu sekä teorian soveltaminen käytäntöön on puutteellista.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että opintojaksoon ei ole panostettu riittävästi ja oppimistulos on hajanainen.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä ja ryhmätyöskentely sujuu.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa teoriaopinnot käytännön työskentelyssä. Opiskelija ymmärtää opittavien asioihin merkityksen ammattialalle ja niihin liittyvät syy- ja seuraussuhteet.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtäväkokonaisuuden.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti ja on toiminut ryhmän jäsenenä kannustavasti ja ryhmätyöskentelyä vahvistavasti.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut asiat kiitettävästi ja pystyy soveltamaan oppimaansa ammattialansa vaatimusten mukaisesti. Opiskelija ymmärtää ja osaa ennakoida opeteltaviin ammattialansa asioihin liittyvien toimintojen syy- ja seuraussuhteet.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Päivi Ukkonen

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Konservointiprojekti paperi 11 (valokuvan historia ja tekniikat) -opintojakson materiaalit.
  Muu opintomateriaali annetaan opintojen aikana.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, kirjallisuus ja harjoitustyöt sekä itsenäinen raportointi ja kirjalliset tehtävät.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Jatkuva arviointi 50 %
  Harjoitustyöt 30 %
  Aktiivisuus kurssilla 20 %

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.08.2017 - 22.10.2017

  Ilmoittautumisaika

  02.07.2017 - 31.07.2017

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1PK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Päivi Ukkonen

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojaksolla vieraileva opettaja.

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta 22 tuntia on kontaktiopetusta. Loput tunneista on itsenäistä työskentelyä esimerkiksi kirjallisuuden, oppimistehtävien tai käytännön harjoitusten parissa.

• Konservointitentti paperi KI00BJ95-3001 01.08.2017-22.10.2017  5 op  (KXA14S1PK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opintojaksolla opiskelija testaa konservointitietonsa ennen valmistumistaan konservaattorin ammattiin.
  Opintojakson käytyään opiskelija ymmärtää vahvat osaamisalueensa sekä kehittymistarpeensa konservointialalla sekä orientoituu elinikäiseen oppimiseen.

  Edeltävä osaaminen

  Kolmen ensimmäisen vuoden opinnot konservoinnin koulutusohjelmassa.

  Opintojakson sisältö

  Kurssi voidaan järjestää eri vuosina joko kirjallisena tenttinä tai tutkielmana, tai monimuoto-opiskeluna. Opintojakson työskentelyssä korostetaan itsenäistä työskentelyä.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijan suoritus tentissä tai esseessä ja mahdollisissa lisätehtävissä on tyydyttävällä tasolla.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen kokonaisuutta. Perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Kokonaisuudesta näkyy, että opintojaksoon ei ole panostettu riittävästi ja oppimistulos on hajanainen.

  Hyvä

  Opiskelijan suoritus tentissä tai esseessä ja mahdollisissa lisätehtävissä on hyvällä tasolla.
  Opiskelija hahmottaa opintojakson kokonaisuuden. Perustelut ovat selkeitä ja aikaisemmin opitun tiedon taso on hyvä. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa.
  Opiskelija osoittaa hallitsevansa opintojakson aiheet.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelijan suoritus tentissä tai esseessä ja mahdollisissa lisätehtävissä on kiitettävällä tasolla.
  Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheet sekä aikaisemmin opitut asiat ja osoittaa osaavansa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  Lisätiedot

  Kurssin yksityiskohtainen sisältö on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa.
  Kurssin arviointi riippuu siitä, suoritetaanko kurssi kirjallisena tuotoksena vai monimuoto-opintoina.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Päivi Ukkonen

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Tutkielmaohjeet ja kirjallisen tentin materiaali jaetaan opintojakson alussa.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Kirjallinen tutkielma johon kuuluu itsenäistä tiedonhankintaa, asiatekstin tuottamista ja tutkielman suullinen esitys, 3 opintopistettä
  Kirjallinen tentti paperikonservoinnin alueseen kuuluvasta kirjallisesta aineistosta, joka osoitetaan ennen opintojakson alkua, 2 opintopistettä.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Tutkielma 0-5, painoarvo 3/5
  Tentti 0-5, painoarvo 2/5

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.08.2017 - 22.10.2017

  Ilmoittautumisaika

  02.07.2017 - 31.07.2017

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1PK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Päivi Ukkonen

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin 22 tuntia on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön. 1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään 26 tuntia (h).

• Kultaus ja kultauksen konservointi KI00BJ39-3002 23.10.2017-31.12.2017  5 op  (KXA14S1IK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tietää keskiaikaisista ja myöhäisemmistä kultaukseen liittyvistä teksteistä sekä perehtyy kultauksessa historiallisesti käytettyihin sekä nykypäivänä käytettäviin materiaaleihin, työkaluihin ja menetelmiin. Erilaisissa kohteissa käytetyt pintakoristelutekniikat käydään läpi teoriassa ja käytännössä opintojakson pienemmissä moduuleissa.
  Opiskelijat oppivat käytännön harjoitustöiden kautta eri aikakausien kultauksen ja pintakoristelun / pintakäsittelyjen perustekniikat jotka mahdollistavat kullattujen ja eri tekniikoilla pintakäsiteltyjen kohteiden konservoinnin osaamisen.
  Opiskelijat ymmärtävät kullattujen ja muilla tekniikoilla pintakäsiteltyjen esineiden, mm kehysten vaurioiden syntymekanismit ja vaurioiden syyt sekä tietävät metodeista ja materiaaleista joita on mahdollista käyttää erityyppisten kullattujen ja pintakäsiteltyjen esineiden konservoinnissa ja restauroinnissa.

  Edeltävä osaaminen

  Perustiedot konservoinnista, retusoinnista ja konservointikemiasta.

  Opintojakson sisältö

  Kultauksen perinteiset menetelmät - kiiltokultaus ja öljykultaus sekä hopeointi ja muiden lehtimetallien käyttö opetetaan esimerkkien kautta ja opiskelijat tekevät erilaisia harjoitustöitä.
  Tutustutaan keskiaikaisiin Etelä- ja Pohjois-Euroopassa käytettyihin kultauksen menetelmiin ja pintakoristelutekniikoihin (sgraffitto, punsselointi, kaiverrus, Pressbrocade) sekä aikakauden pigmentteihin.
  Käytännön harjoitustyöt perustuvat osittain esineiden (maalaukset, alttarikaapit, polykromiveistokset, kehykset, huonekalut, mahdollisesti muista materiaaleista valmistetut esineet) aikakaudelle tyypillisten koristelujen kopiointiin.
  Kullattujen ja muulla tavalla pintakäsiteltyjen esineiden, mm kehysten puhdistus, puuttuvien koriste-elementtien valmistaminen, kittaus / täyttö sekä erilaiset retusointimenetelmät, mukaan lukien kullattujen ja hopeoitujen pintojen paikkaus alkuperäisillä menetelmillä ovat osa kurssia. Kohteet dokumentoidaan kurssin alussa osaston dokumentointivaatimusten mukaisesti joka tarvittaessa sisältää myös esineen materiaalianalyysit.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Harjoitustehtävissä perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Tannar Ruuben

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Kultaus
  1. Art in the Making. Italian Painting Before 1400. 1992, National Gallery Publications Ltd. London
  2. MacTaggart, P. and A., 1984, Practical Gilding. Mac & Me Ltd, Herts
  3. Bigelow, Gilded Wood. History and Conservation. 1991, Sound View Press.
  4. Gilding and surface decoration : preprints of the UKIC conference restoration '91, UKIC 1991.
  5. Hebing, C., Vergolden und Bronzieren : Untergrund - Arbeitstechniken - Werkstoffe : ein Hanbuch für die Praxis. D.W. Gallwey 1985.
  6. Mehart, N. Von, DuMont's Handbuch Vergolden und Fassen : Polimentglanzvergoldung, Vergoldung hinter Glas und auf Papier, Öltechnik, Bronzierung, Fassung des Inkarnats, Reiningen und Restaurieren. Dumont Buchverlag, 1987.
  7. Tunander, P., Förgyllning. Bokförlaget Signum, 1997.
  8. Kurssin aikana opettajan toimesta jaettava materiaali
  Kehykset
  1. Heydenryk, H. Jr, The Art and History of Frames: an inquiry into the enhancement of paintings. 1993, Lyons & Burford Publishers, New York
  2. Mitchell, P. and Roberts, L., 1996, A History of European Picture Frames. Macmillan Publishers, London
  3. Conzen, F. G., Bilderrahmen : Stil - Verwendung -Material. Keyserische Verlagsbuchhandlung, 1983.
  4. Cunning, R., The encyclopedia of picture framing techniques. Headline, 1993.
  5. Frank, V., An introduction to picture framing. Apple, 1990.
  6. Grimm, C., Alte Bilderrahmen : Epochen - Typen- Material. D.W. Gallwey, 1986.
  7. Heydenryck, H., The right frame. Lyons & Burford, 1993.
  8. MacNamara, D., Picture framing : a practical guide from basic to baroque. David & Charles, 1994.
  9. Mitchell, P., Frameworks : form, function & ornament in European portrait frames. Paul Mitchell, 1996.
  10. Rodwell, J., The complete guide to picture framing : techniques, materials. Little, Brown. 1986.
  11. Thiel, P. J. J., Framing in the Golden Age : picture and framing in the 17th-Century Holland. Waanders, 1995.

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot, video, käytännön harjoitustyöt.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Läsnäolo ja luennot 50%
  Käytännön harjoitustehtävät 50%
  Arviointi perustuu opiskelijan osallistumiseen opintojaksolle, käytännön työn arviointiin . Jokainen opiskelija arvioidaan sen mukaan mikä on hänen tietotaidon lähtökohta ja miten hän kehittyy ja oppii opintojakson aikana.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  23.10.2017 - 31.12.2017

  Ilmoittautumisaika

  23.09.2017 - 22.10.2017

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1IK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Tannar Ruuben

  Lisätietoja opiskelijoille

  Lyhyt kertaus kultauksesta sekä kultaus- ja hopeointinäytteiden valmistely, kultauksen pintakäsittelyt ja koristelutekniikat käydään läpi ennen kullattujen pitojen konservointiosuutta.

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  T&K osuus

  5 op

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia josta noin 1/3 on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput 40 tunnista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön.

  Sisällön jaksotus

  Opintojakson alussa on luennot liittyen kultauksen historiaan materiaaleihin ja työvälineisiin ja kullattujen / pintakäsiteltyjen esineiden konservointiin. Jokainen opiskelija valmistelee kultaus- ja hopeointinäyteen lehtorin ohjeiden mukaisesti. Opintojakson loppuosa on itsenäistä työskentelyä esineiden kanssa lehtorin ohjauksessa.

• Modernit materiaalit KI00BJ37-3001 23.10.2017-31.12.2017  5 op  (KXA14S1PK, ...) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee ja tunnistaa moderneja materiaaleja (erityisesti muovimateriaaleja) sekä osaa käsitellä niihin liittyviä konservointiongelmia sekä käytännössä että teoriassa.
  Opiskelija tuntee modernien materiaalien historiaa ja valmistusmenetelmiä.
  Opiskelija osaa tutkia moderneja rakennusmateriaaleja ja osaa tehdä niille peruskonservointitoimenpiteitä.

  Edeltävä osaaminen

  Perustiedot konservoinnista ja konservointikemiasta.

  Opintojakson sisältö

  Modernien rakennusmateriaalien tekniikoiden ja historian tunteminen sekä niiden konservoinnin perusteiden tietäminen.
  Moderneja materiaaleja ovat pääasiassa teollistumisen aikana syntyneet materiaalit, kuten linoleumi, erilaiset muovit, erilaiset seinäpinnoitteet, jne.
  Erilaisten modernien materiaalien tunnistaminen ja mahdollisten analyysitapojen tunteminen.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Harjoitustehtävissä perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Päivi Ukkonen

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Lehtorin antama kirjallisuuslista ja luentomateriaalit

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Esittävä luento, lähiopetus, ohjatut harjoitukset, laboratoriotyöt, itsenäinen työ kirjallisuuden parissa.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  23.10.2017 - 31.12.2017

  Ilmoittautumisaika

  23.09.2017 - 22.10.2017

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1PK
  • KXA14S1IK

  Paikkoja

  1 - 24

  Opettaja(t)

  Kirsi Perkiömäki, Päivi Ukkonen

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  Arviointiasteikko

  H-5

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin 23 tuntia on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön. 1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään 26 tuntia (h).

• Opinnäytetyö KI00BJ42-3001 21.08.2017-31.07.2018  15 op  (KXA14S1PK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija syventyy itsenäiseen työskentelyyn ja toteuttaa opinnäytetyöprosessin. Opiskelija syventää omaa ammatillista osaamistaan ja kehittyy vastaamaan itsenäisesti työprojekteista. Opiskelija harjaantuu arvioimaan omaa osaamistaan ja täydentää osaamisalueitaan tarkoituksenmukaisesti.
  Prosessin aikana opinnäytetyön tekijä soveltaa oman alansa tiedonhankintamenetelmiä, suhteuttaa aiempaa tietoa uuteen ja keksii uusia ratkaisuja ja tulkintoja. Opiskelija hahmottaa yksityiskohdat osana laajempia kokonaisuuksia.
  Opiskelija osaa laatia työstään kirjallisen raportin, jossa hän kuvaa, analysoi ja havainnollistaa työskentelynsä vaiheet ja tulokset.
  Opinnäytetyö on suunnittelu-, tutkimus- tai tuotekehitystyö, jossa hyödynnetään koulutusohjelman opintoja. Opinnäytetyö tehdään yhteistyössä työelämän kanssa tai se on muuten ammattialaa hyödyntävä.

  Edeltävä osaaminen

  Konservointiopinnot neljältä vuodelta.

  Opintojakson sisältö

  - Alan teoriatiedon soveltaminen käytäntöön.
  - Tiedonhallinta.
  - Ideointi-, suunnittelu- ja ongelmanratkaisumenetelmät.
  - Tutkimusmenetelmät.
  - Argumentointi ja omien valintojen perustelu.
  - Reflektointi.
  - Itsenäisen työskentelyn taidot.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opinnäytetyön suunnittelu ja toteuttaminen:
  - Opiskelija osaa ohjatusti noudattaa suunnitelmaa ja aikataulua.
  Teorian käyttö ja menetelmien sopivuus:
  - Opiskelija osaa ohjatusti hankkia alansa tietoa opinnäytetyön tietoperustan muodostamiseksi.
  - Opiskelija osaa ohjatusti valita menetelmät työn tavoitteiden saavuttamiseksi.
  Tulosten saavuttaminen ja merkityksellisyys:
  - Opiskelija saavuttaa joitakin työlleen asettamiansa tavoitteita, ja saavutetut tulokset ovat joiltakin osin ammattialaa sivuavia.
  Hyödynnettävyys toimenantajalle:
  - Opiskelija saavuttaa tuloksia, jotka ovat toimeksiantajan hyödynnettävissä osittain.
  Johtopäätökset, kriittinen tarkastelu
  - Opiskelija osaa tehdä joitakin johtopäätöksiä työnsä tuloksista.
  Kirjallinen raportti ja suullinen esitys
  - Opiskelija osaa laatia ymmärrettävän ja kielenkäyttösuosituksia pääosin noudattavan opinnäyteyön annettujen ohjeiden ja ulkoasumallin mukaan. Opiskelija osaa jäsentää raporttinsa sisällön konservoinnin opinnäyteyön ohjeiden mukaisesti.
  - Työn suullisessa esittelyssä opiskelija osaa viestiä havainnollisesti ja tilanteen edellyttämällä tavalla.

  Hyvä

  Opinnäytetyön suunnittelu ja toteuttaminen:
  - Opiskelija osaa laatia ja noudattaa suunnitelmaa ja aikataulua.
  Teorian käyttö ja menetelmien sopivuus:
  - Opiskelija osaa hankkia riittävästi aiheeseen liittyvää alansa tietoa opinnäytetyön tietoperustan muodostamiseksi.
  - Opiskelija osaa valita menetelmät itsenäisesti ja perustella valintojaan.
  Tulosten saavuttaminen ja merkityksellisyys:
  - Opiskelija saavuttaa pääosin asettamansa tavoitteet, ja saavutetut tulokset ovat ammattialaa hyödyttäviä.
  Hyödynnettävyys toimeksiantajalle:
  - Opiskelija saavuttaa tuloksia, jotka ovat toimeksiantajan hyödynnettävissä.
  Johtopäätökset, kriittinen tarkastelu:
  - Opiskelija osaa tehdä oikeaan osuvia perusteltuja päätelmiä työnsä tuloksista ja käsitellä niitä kriittisesti.
  Kirjallinen raportti ja suullinen esitys
  - Opiskelija osaa laatia sisällöltään ja kieliasultaan asianmukaisen ja ulkoasumallia noudattavan opinnäytetyön. Opiskelija osaa kohdentaa opinnäytetyön vastaanottajan ja tilanteen mukaisesti sekä kirjoittaa sujuvaa ja pääosin kielenkäyttösuositusten mukaista kieltä. Opiskelija osaa jäsentää opinnäytetyönsä sisällön selkeästi ja johdonmukaisesti.
  - Työn suullisessa esittelyssä opiskelija osaa viestiä tilanteen mukaisesti ja havainnollistaa puhettaan monipuolisesti.

  Kiitettävä

  Opinnäytetyön suunnittelu ja toteuttaminen:
  - Opiskelija osaa laatia hyvän suunnitelman ja toteuttaa sen itsenäisesti.
  Teorian käyttö ja menetelmien sopivuus:
  - Opiskelija osaa jäsennellä teoriaa niin, että se tukee käytäntöä. Opiskelija käyttää lähteitä monipuolisesti ja ne ovat tuoreita. Opiskelija käyttää menetelmiä systemaattisesti ja perustelut ovat vakuuttavia.
  Tulosten saavuttaminen ja merkityksellisyys:
  - Opiskelija saavuttaa asettamansa tavoitteet. Hän on työssään kyennyt ratkaisemaan jonkin erityisen ongelman tai tuottanut uutta merkittävää tietoa ammattialalleen.
  Hyödynnettävyys toimeksiantajalle:
  - Opiskelija saavuttaa tuloksia, jotka ovat monipuolisesti toimeksiantajan hyödynnettävissä.
  Johtopäätökset, kriittinen tarkastelu:
  - Opiskelija osaa tehdä oikeaan osuvia perusteltuja päätelmiä työnsä tuloksista ja käsitellä niitä kriittisesti. - Johtopäätöksissä korostuu tekijän oma uusi mielenkiintoinen näkökulma ammattialaan.
  Kirjallinen raportti ja suullinen esitys:
  - Opiskelija osaa laatia ammattimaisen, kieliasultaan viimeistellyn ja ulkoasumallin mukaisen opinnäytetyön. Opiskelija osaa kirjoittaa alansa asiantuntijana havainnollisesti ja kiinnostavasti. Opiskelija osaa jäsentää opinnäyteyön sisällön oivaltavasti ja johdonmukaisesti työn tarkoitukseen sopivasti.
  - Työn suullisessa esittelyssä opiskelija osaa viestiä alansa asiantuntijana havainnollisesti, kiinnostavasti ja käyttäen taidokkaasti visuaalisia apuvälineitä.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Päivi Ukkonen

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  21.08.2017 - 31.07.2018

  Ilmoittautumisaika

  01.07.2017 - 01.12.2017

  • 15 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1PK

  Paikkoja

  1 - 10

  Opettaja(t)

  Kirsi Perkiömäki, Päivi Ukkonen

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Hämeentie 135

  Arviointiasteikko

  H-5

• Puulle maalatun taiteen ja polykromien konservointi; integroitu Mikrobiologia 3 op ja Ruotsin kieli 3 op KI00CM16-3001 01.08.2017-31.07.2018  15 op  (KXA16S1MK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee maalatun puupohjaisen taiteen (maalaukset ja polykromiveistokset) historian. Opiskelija tuntee esineiden materiaalit, valmistamisen teknologian, konservointimateriaalit sekä materiaalien tutkimista / analysointia.
  
  Opiskelija tuntee maalatun puun ja polykromiveistosten historian, materiaalit ja tekniikat.
  
  Opiskelija osaa analysoida/määritellä konservoitavassa esineessä käytetyt materiaalit ja dokumentoida esineen vaatimusten mukaisesti.
  
  Opiskelija osaa tehdä konservointisuunnitelman perustuen dokumentointiin ja konservoida kohteen, ottaen huomioon eettiset ja esteettiset periaatteet sekä konservoinnin materiaalivaatimukset.
  
  Opintojakson aikana opiskelija pystyy konservoimaan käytännössä yksin tai osana ryhmää esineen tai esineitä hyväksytyn konservointisuunnitelman mukaisesti.
  
  Mikrobiologia - Opiskelija tunnistaa puun vaurioitumisen mekanismit ja erilaiset vauriotyypit. Opiskelija tunnistaa puun tuholaiset sekä muut biologiset vauriomekanismit sekä niiden aiheuttajat. Opiskelija tuntee mikro-organismien luokittelua, tietää eri luokkien perusominaisuudet sekä museoiden keskeiset tuholaiset, mikrobien elintoiminnat ja kasvuun vaikuttavat tekijät, mikrobiologiset työskentelymenetelmät ja niiden soveltamisen konservointityössä tuholaisten torjunta museoissa.
  
  Ruotsin kieli - Opiskelija osaa käyttää ruotsin kieltä konservoinnin opinnoissa ja konservaattorin ammatissa. Opiskelija saavuttaa ammattikorkeakoululainsäädännön (352/2003 8§) edellyttämän, oman alan työtehtävissä tarvittavan toisen kotimaisen kielen suullisen ja kirjallisen taidon. Opiskelija osaa viestiä oman alansa työympäristössä ruotsin kielellä sekä Suomessa että Pohjoismaissa ottaen huomioon viestintätilanteeseen osallistuvien kulttuurisia ja kielellisiä lähtökohtia.
  Opiskelijan suulliset ja kirjalliset viestintätaidot ovat vähintään Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B1. Opiskelija osaan hankkia ammattialaansa liittyvää tietoa eri lähteistä ja välittää tietoa kirjallisesti ja suullisesti.
  Opintojen aikana opiskelijalle syntyy myönteinen ja realistinen käsitys kieli- ja viestintäosaamisestaan sekä kyky ja motivaatio kehittää kieli- ja viestintätaitojaan.

  Edeltävä osaaminen

  Johdatus maalaustaiteen konservointiin , Kultaus, Kultauksen ja pintakäsittelyjen konservointi, Kemia I, Pigmentit I, Pigmentit II

  Opintojakson sisältö

  Opintojakso on hyvin pitkälle käytännön konservoinnin jakso jossa käytännön työ perustuu aiemmilla kursseilla opittuun (kultaus ja pintakäsittelyt, historialliset maalaustekniikat puupohjalle, johdatus maalaustaiteen konservointiin) sekä opintojakson aikana saatuun uuteen tietoon.
  
  Suoritetaan perusteellinen dokumentointi ja materiaalianalyysit ennen konservointia.
  Pohditaan materiaalien ja menetelmien valintoja, eettisiä ja esteettisiä aspekteja kohteen konservoinnissa.
  
  Pohditaan vaurioiden syntymekanismejä sekä esineiden säilytys- ja esillepano olosuhteita ennen konservointia ja konservoinnin jälkeen.
  
  Otetaan huomioon esineen historiaan ja käyttöön tai esilläpitoon liittyvät aspektit ja työelämäyhteyksien kautta saatava omistajan palaute / toiveet.
  
  Erilaiset konservointitoimeenpiteet kuten puhdistus, konsolidointi, kittaus ja retusointi ovat kurssin sisältönä. Samoja asioita käsitellään kuitenkin vielä tulevilla erikoiskursseilla syventävästi.
  
  Mikrobiologian osalta - Mikro-organismien luokittelu, eri luokkien perusominaisuudet sekä museoiden tärkeimmät tuhoeläimet. Mikrobien elintoiminnat ja kasvuun vaikuttavat tekijät. Mikrobiologiset työskentelymenetelmät ja niiden soveltamista konservointityössä. Tuholaisten torjunta museoissa
  
  Kielen osalta sisältöinä on seuraaviin aihekokonaisuuksiin liittyviä, kullekin opiskelualalle olennaisia suullisia ja kirjallisia harjoituksia:
  Kieli- ja viestintätaidon itsearvionti ja oppimisstrategioiden kehittäminen
  Koulutus ja ura; Alan organisaatioita, työympäristöjä, -tehtäviä, -prosesseja, -välineitä; Ammattialan tekstejä ja ammattiterminologian kartuttamista ja aktivoimista; Ammattialan keskeisiä vuorovaikutustilanteita: yksilö- ja ryhmäviestintää

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Arvosana 1
  
  Paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä vaikeuksia.
  Kokonaisuus ei ole tasapainoinen. Opiskelija ei pysty hahmottamaan monia puulle maalatun taiteen ja polykromien konservoinnin perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Toimenpiteiden ja materiaalivalintojen perustelut ovat haparoivia, epäselviä ja selviä puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Dokumentoinnin tekstissä ja visuaalisessa materiaalissa paljon puutteita ja epätarkkuutta, isoja asiavirheitä. Käytännön konservoinnin osalta kokonaisuus on hyvin huolimaton. Kaikkia konservoinnin toimenpiteitä ei ole suoritettu eettisesti ja esteettisesti hyväksyttävästi, työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lehtorin lisäohjaukselle konservointiprosessin ja dokumentoinnin aikana. Kokonaisuus on sellainen josta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu.
  
  Arvosana 2
  
  Kokonaisuus ei ole tasapainoinen. Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan puulle maalatun taiteen ja polykromienkonservoinnin perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Toimenpiteiden ja materiaalivalintojen perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Dokumentoinnin tekstissä ja visuaalisessa materiaalissa paljon puutteita ja epätarkkuutta, pieniä asiavirheitä. Käytännön konservoinnin osalta kokonaisuus on huolimaton. Kaikkia konservoinnin toimenpiteitä ei ole suoritettu eettisesti ja esteettisesti hyväksyttävästi, työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut paljon tarvetta lehtorin lisäohjaukselle konservointiprosessin ja dokumentoinnin aikana. Kokonaisuus on sellainen josta näkyy, että siihen ei ole paneuduttu kunnolla.

  Hyvä

  Arvosana 3
  
  Hyvä ja tasapainoinen kokonaisuus. Asiat etenivät opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa suurimman osan opintojaksolla opetetuista puulle maalatun taiteen ja polykromien konservoinnin perusideoista ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti tehtyjen toimenpiteiden ja materiaalien valinnat, syyt ja seuraukset.
  Dokumentoinnin tekstissä ja visuaalisessa materiaalissa pieniä puutteita ja epätarkkuutta, pieniä asiavirheitä. Käytännön konservoinnin osalta kokonaisuuden tulee olla onnistunut ja työ on hyvää tasoa. Konservoinnin toimenpiteet on suoritettu eettisesti ja esteettisesti hyväksyttävästi, työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta on ollut useamman kerran tarvetta lehtorin lisäohjaukselle konservointiprosessin ja dokumentoinnin aikana.
  
  Arvosana 4
  
  Hyvä ja tasapainoinen kokonaisuus. Asiat etenivät opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut puulle maalatun taiteen ja polykromien konservoinnin perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti tehtyjen toimenpiteiden ja materiaalien valinnat, syyt ja seuraukset.
  Dokumentoinnissa sallitaan vain pientä epätarkkuutta mutta ei asiavirheitä. Käytännön konservoinnin osalta kokonaisuuden tulee olla onnistunut ja työ on kiitettävää tasoa. Konservoinnin toimenpiteet on suoritettu eettisesti ja esteettisesti hyväksyttävästi, työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta on ollut tarvetta lehtorin lisäohjaukselle konservointiprosessin ja dokumentoinnin aikana.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Erinomainen ja tasapainoinen dokumentoinnin ja käytännön työn kokonaisuus. Asiat etenivät opintojaksolla johdonmukaisesti, dokumentoinnin ilmaisutapa on tarkka eikä tulkinnanvaraista. Dokumentointi on selkeä ja helppo lukea, ei asiavirheitä.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut puulle maalatun taiteen ja polykromien konservoinnin perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti suoritettujen toimenpiteiden ja materiaalien valinnat, syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä, konservoinnin eettiset ja esteettiset näkökulmat on otettu huomioon ja konservointityön jälki on kiitettävää tasoa.

  Lisätiedot

  Luennot ja itsenäinen käytännön työ (myös pienryhmissä) lehtorin ohjauksessa.
  Vierailu Tukholmaan, Historiska museetin kokoelmiin ja konservointilaitokselle sekä tutustuminen museon puupohjaisen taiteen kokoelmiin ja konservointimenetelmiin.
  
  Opiskelijat pitävät jokainen yhden POWERPOINT-esitelmän itse valitsemien / lehtorin antamien artikkelien / kirjallisuuden perusteella.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Tannar Ruuben

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  Kirjallisuus ja muu materiaali:
  Cleaning retouching and coatings technology and practice for easel paintings and polychrome sculpture, London : International Institute for Conservation, 1990.
  The materials and methods of sculpture ; Jack C. Rich, 1974.
  Polychrome sculpture / sculpture polychrome : ICOM congress, Washington 1993 : preprint / Working group 5, Washington 1993.
  Painted Wood: History and Conservation / Valerie Dorge, F. Carey Howlett (toim.), Getty Conservation Institute, 1994
  Gothic painted altar frontals from the churhc of Tingelstad / Leif Einar Plahter ; Erling Skaug ; Unn Plahter, Oslo.
  The Structural Conservation of Panel Paintings, Getty, 1995.
  The limewood sculptors of Renaissance Germany / Michael Baxandall, New Haven : Yale University Press, 1990.
  Holzskulptur und Altarschrein : Studien zu Form, Material und Technik : Mittelalterische Plastik in Schweden / Peter Tångeberg, München : D. W. Callwey, 1989
  Mittelalterliche Holzskulpturen und Altarschreine in Schweden : Studien zu Form, Material und Technik / Peter Tångeberg, Stockholm : Kungliga Vitterhets historie och antikvitets Akademien, 1986.
  Farbige Skulpturen : Bedeutung, Fassung, Restaurierung / Johannes Taubert, München : D. W. Callwey, 1983.
  Holbein´s Ambassadors. Foister, S., Roy, A., Wyld, M., 1997
  Opettajan antama materiaali
  Wooden support, properties / identification
  Basic reading
  R. Bruce Hoadly, ‘Chemical and Physical Properties of Wood’, in: The Structural Conservation of
  Panel Paintings, (ed. Kathleen Dardes and Andrea Rothe), Proceedings of a Symposium at the J. Paul Getty Museum, 24-28 April 1995, The Getty Conservation Institute 1998, pp. 2-20
  P. Klein, ‘Biologische Grundlagen der Dendrochronologie und ihre Anwendungen’, in: Holz in der restauratorisch-denkmalpflegerischen Praxis, 2. Fortbildungsveranstaltung für Restauratoren,Niedersächsisches Landesverwaltungsamt -Institut für Denkmalpflege-, 11 März, Hannover,1995
  P. Klein, ‘Dendrochronological Analyses of Panel Paintings’, in: The Structural Conservation of Panel Paintings, (ed. Kathleen Dardes and Andrea Rothe), Proceedings of a Symposium at the J. Paul Getty Museum, 24-28 April 1995, The Getty Conservation Institute 1998, pp. 39-54
  Robert A. Blanchette, ‘A Guide to Wood Deterioration Caused by Microorganisms and Insects’, in: The Structural Conservation of Panel Paintings, (ed. Kathleen Dardes and Andrea Rothe),Proceedings of a Symposium at the J. Paul Getty Museum, 24-28 April 1995, The GettyConservation Institute 1998, pp. 55-68
  Further reading reference
  R. Bruce Hoadly, ‘Identification of Wood in Painting Panels’, in: The Structural Conservation of Panel Paintings, (ed. Kathleen Dardes and Andrea Rothe), Proceedings of a Symposium at the J. Paul Getty Museum, 24-28 April 1995, The Getty Conservation Institute 1998, pp. 21-38
  Art technology: Early Italian panels
  Basic reading
  Reclams Handbuch der künstlerischen Techniken, Teil I, ’Farbmittel, Buchmalerei, Tafel- und Leinwandmalerei’, Stuttgart 1984, delen over Vroege Italiaanse schilderkunst
  Cat.tent. Art in the Making: Italian Painting before 1400, National Gallery London 1989
  J. Dunkerton, J. Kirby, R. White, ‘Varnish and early Italian paintings’, in: Cleaning, Retouching and Coatings, Preprints IIC Congress, Brussels, 1990, pp. 63-69
  B. Federspiel, ‘Questions about Medieval Gessogrounds’, in: Historical Painting Techniques, Materials and Studio Practice, Leiden 1995, pp. 58-64
  E. Reinkowski-Häfner, ‘Tempera. Zur Geschichte eines maltechnischen Begriffs’, Zeitschrift für Kunsttechnologie und Konservierung, Heft 2 (1994), pp. 297-317
  A. Phenix, ‘The composition and chemistry of eggs and egg tempera’, in: Early Italian Paintings,Techniques and Analysis, Symposium Limburg Conservation Institute, Maastricht 9 - 10 October 1996, pp.11-20
  J. Dunkerton, ‘Modifications to traditional egg tempera techniques in fifteenth-century Italy’, in: Early Italian Paintings,Techniques and Analysis, Symposium Limburg Conservation Institute, Maastricht 9 - 10 October 1996, pp. 29-34
  J. Kirby, D. Saunders and J. Cupitt, ‘Colorants and colour change’, in: Early Italian Paintings, Techniques and Analysis, Symposium Limburg Conservation Institute, Maastricht 9 - 10 October 1996, pp. 65-72
  A. Wallert, ‘Pigments and organic colorants: Two case studies’, in: Early Italian Paintings,Techniques and Analysis, Symposium Limburg Conservation Institute, Maastricht 9 - 10 October 1996, pp. 73-78
  Luca Uzielli, ‘Historical Overview of Panel-Making Techniques in Central Italy’, in: : The Structural Conservation of Panel Paintings, (ed. Kathleen Dardes and Andrea Rothe), Proceedings of a Symposium at the J. Paul Getty Museum, 24-28 April 1995, The Getty Conservation Institute 1998, pp. 110-135
  Further reading reference
  Cennino d’Andrea Cennini, The Craftsman’s Handbook. Il Libro dell’Arte, transl. D. V. Thompson, Yale, 1933, repr. New York, 1960
  D.V. Thompson, The Materials of Medieval Painting, (repr.) New York 1956
  D.V. Thompson, The Practice of Tempera Painting. Materials and Methods, (repr.) New York 1962
  N. Cämmerer-George, Die Rahmung der toskanischen Altarbilder, Straatsburg 1966
  V.W. Egbert, The Medieval Artist at Work, Princeton 1967
  E. Berger, Quellen für Maltechnik während der Renaissance und deren Folgezeit, Münich, 1901; reprint, 1973
  K. Nicolaus, ‘Untersuchungen zur italienischen Tafelmalerei des 14./15. Jahrhunderts’, Maltechnik/ Restauro, 2,4 (1973)
  The Florentine paintings in Holland, 1300-1500, ed. H.W. van Os, Marian Prakken, Maarssen 1974
  The early Venetian paintings in Holland, ed. H.W. van Os, J.R.J. van Asperen de Boer, C.E. de Jong-Janssen, C. Wiethoff, Maarssen 1978
  Theophilus, On Divers Arts. The Foremost Medieval Treatise on Painting, Glassmaking and Metalwork, transl. J. G. Hawthorne and C. S. Smith, New York, 1979
  A. Smith e.a, ‘Francesco del Cossa’s “S. Vincent Ferrer”’, National Gallery Technical Bulletin, 5 (1981), pp. 45-57
  U. Baldini, Das Cimabue Krucifix, München 1982
  J. Dunkerton e.a, ‘The unmasking of Tura’s “Allegorical Figure”: A Painting and its Concealed Image’,National Gallery Technical Bulletin, 11 (1987), pp. 5-35
  The early Sienese paintings in Holland, ed. H.W. van Os, J.R.J. van Asperen de Boer, C.E. de Jong-Janssen, C. Wiethoff, Florence 1989
  J. Dunkerton e.a., Giotto to Dürer. Early Renaissance Painting in the National Gallery, Londen 1991
  P. Binski, Medieval Craftsmen. Painters, Londen 1991
  E. Martin, N. Sonoda en A. R. Duval, ‘Contribution a l’étude des preparations blanches des tableaux italiens sur bois’, Studies in Conservation, 37 (1992), pp. 82-92
  J. Dunkerton and A. Roy, ‘The Materials of a Group of Late Fifteenth-century Florentine Panel Paintings’ National Gallery Technical Bulletin, 17 (1996), pp.20-31
  Early Italian Paintings,Techniques and Analysis, Symposium Limburg Conservation Institute,Maastricht 9 - 10 October 1996, pp.29-34
  Case-studies in The National Gallery Technical Bulletin, Londen.
  Art technology: North – European panel paintings(oil painting): 15th – 16th century
  Basic reading
  J. Taubert, ‘Beobachtungen zum schöpferischen Arbeitsprozess bei einigen altniederländischen Malern’, Nederlands Kunsthistorisch Jaarboek, 26 (1975), Bussum 1976, pp. 41-71
  H. von Sonnenburg, ‘Rubens Bildaufbau und Technik. I, Bildtrager, Grundierung und Vorskizzierung’, in Maltechnik / Restauro, 2 (1979), pp. 77-100
  M. Koller, ‘Das Staffeleibild der Neuzeit’, in: Reclams Handbuch der Kunstlerischen Techniken, Band I, Stuttgart, 1981, pp. 261-434
  C. Perier-D’Ieteren, ‘Dessin au poncif et dessin perforé. Leur utilisation dans les anciens Pays-Bas au XVe siècle’, Bulletin I.R.P.A. Brussel, XIX (1982-1983), pp. 74-94
  M. Faries, ‘Some remarks on the inter-relationships between underdrawings, drawings and prints’, in:
  Dessin sous-jacent et autres techniques graphiques, (ed. R. Van Schoute, D. Hollanders-Favart) [Le dessin sous-jacent dans la peinture, Colloque V), Louvain-la-neuve 1985, pp. 144-158
  E. van de Wetering, Studies in the Workshop practice of the Early Rembrandt, Amsterdam, 1986: gedeelte over panelen
  R.E. Straub, ‘Tafel und Tüchleinmalerei des Mittelalters’, in Reclams Handbuch der kunstlerischen Techniken, Band I, Stuttgart 1988 (2de druk), pp.125-259
  P. Brinkman, ‘Jan van Eyck als de “uitvinder” van de olieverf’, Kunstenaars Materialen, 4 (1992), pp.11-13
  L. Campbell, S. Foister and A. Roy (ed.), ‘ Early Northern European Paintings’, National Gallery Technical Bulletin, 18 (1997)
  J. Wadum, ‘Historical Overview of Panel-Making Techniques in the Northern Countries’, in: : The Structural Conservation of Panel Paintings, (ed. Kathleen Dardes and Andrea Rothe), Proceedings of a Symposium at the J. Paul Getty Museum, 24-28 April 1995, The Getty Conservation Institute 1998, pp. 149-177
  Further reading reference
  Support
  H. Floerke, Studien zur niederländischen Kunst- und Kulturgeschichte. Die Formen des Kunsthandels, das Atelier und die Sammler in den Niederlanden vom 15.-18. Jahrhundert; München 1905
  G. Gepts, ‘Tafereelmaker Michiel Vriendt, leverancier van Rubens’, Jaarboek voor het Koninklijk Museum voor Schone Kunsten, Antwerpen 1954-60, pp. 83-87
  R. Marijnissen, M. Sawko Michalski, ‘De twee gotische retabels van Geel. Een onderzoek van materiële feiten’, Bulletin van het Koninklijk Instituut voor het Kunstpatrimonium, Tome III (1960), pp. 143-162
  J. Marette, Connaissance des Primitifs par l’étude du bois du XIIe au XVIe siècles, Paris, 1961
  H. Huth, Künstler und Werkstatt der Spätgotik, Darmstadt 1967.
  H. von Sonnenburg, Frank Preußer, ‘Rubens: Gesammelte Aufsätze zur Technik’, Bayerische Staatsgemäldesammlungen München, Mitteilungen , 3 (1979) (Sdr. aus Maltechnik/Restauro 2 & 3/1979)
  H. Verougstraete-Marcq, M. Smeyers, R. van Schoute, ‘Usages relatifs aux volets de triptyques flamands au XVIe siècle’, Archivum Artis Lovaniense, Leuven 1981, pp. 307-317
  J. Wadum, ‘The Winter Room at Rosenborg Castel: A Unique Survical of Antwerp Mass-Production’, Apollo, CXXVIII, no. 318 (1988), pp. 82-87
  M. Schuster-Gawïowska, ‘Remarques du restaurateur sur les remarques apposées sur les supports de bois des tableaux flamands’, Journees sur le Conservation Restaurations des biens culturels, Traitement des supports; traveaux interdisciplinaires, Paris, 1989, pp. 49-55
  M. Schuster-Gawïowska, ‘Marques de corporations, poinçons d’ateliers et autres marques apposées sur les supports de bois des tableaux et des retables sculptées flamands. Essai de documentation à partir des collections polonaises’, Jaarboek voor het Koninklijke Museum voor Schone Kunsten, Antwerpen 1989, pp. xx-xx
  H.J. de Smedt, ‘Merktekens op enkele Antwerpse retabels’, Merken Opmerken/Typologie en Methode, Leuven 1990, pp. 145-183
  H. Verougstraete-Marcq, R. van Schoute, ‘Marques des menuisiers de Bruxelles sur les cadres de peintures aux XVe et XVIe siècles’, Merken Opmerken/Typologie en Methode, Leuven 1990, pp. 185-191
  J. Wadum, ‘17th c. Flemish Panel Makers’ Red Chalk Master Marks’, ICOM-CC, Preprints, 9thTriennial Meeting Dresden, vol. II, Los Angeles 1990, pp. 663-666
  Painting technique and materials
  P. Colman, ‘Les Panneaux Pré-Eyckiens de Walcourt’, Bulletin I.R.P.A Brussel, III (1960), pp.35-55
  P. Coremans, ‘L’Agneau Mystique au Laboratoire. Examen et Traitement’, Les Primitifs flamands III. Contribution a l’etude des primitifs flamands, Antwerp, 1963
  J. Taubert, ‘Pauspunkte in Tafelbildern des 15. und 16. Jahrhunderts’, Bulletin I.R.P.A. Brussel, XV (1975), pp. 387-401
  N. Goetghebeur, e.a. ‘La châsse peinte Pré-Eyckienne de Namur. Essay d’identification, examen et traitement’, Bulletin I.R.P.A Brussel, XVI, 1976-7, pp.7-20
  J.R.J. van Asperen de Boer, M. Faries, ‘Research during the Jan van Scorel in Utrecht exhibition:a report’, Simiolus, 9 (1977), pp. 169-182
  J. R. J. Van Asperen de Boer, ‘A Scientific Re-examination of the Ghent Altarpiece’, Oud-Holland, XCIII (1979), pp. 141-215
  J. Filedt-Kok, ‘Underdrawing and other technical aspects in the paintings of Lucas van Leyden’,,Nederlands Kunsthistorisch Jaarboek, 29 (1978), Haarlem 1979, pp. 1-184
  J. Folie, M. Steuve-De Poerck, ‘“La dernière halte du Christ de l’Eglise Sainte-Waudru à Herentals”, un exemple de collaboration entre Martin van Heemskerck et du peintre de son atelier’, Bulleting I.R.P.A. Brussel, XVIII (1980), pp. 97-118
  J. Plesters, ‘“Samson and Delilah: Rubens and the Art and Craft of Painting on Panel”’, National Gallery Technical Bulletin, 7 (1983), pp. 30-49
  C. Perier-d’Ieteren, Colyn de Coter et la technique picturale des peintres flamands du XVe siecle,Brussels 1985
  B. Federspiel, Observations on some Technical Innovations in 16th century Netherlandish Paintings, (Konservator Afgangsopgave, Konservatorskolen Det Kongelige Danske Kunstakademi), Copenhagen, 1985
  M. Faries, ‘Some remarks on the inter-relationships between underdrawings, drawings and prints’, in:Dessin sous-jacent et autres techniques graphiques, (ed. R. Van Schoute, D. Hollanders-Favart) [Le dessin sous-jacent dans la peinture, Colloque V), Louvain-la-neuve 1985, pp. 144-158
  D. Bomford e.a, ‘The technique of Dieric Bouts: Two Paintings Contrasted’, National Gallery Technical Bulletin, 10 (1986), pp.39-57
  H. Verrougstraeten-Marcq and R. van Schoute, Cadres et supports dans la peinture flamande aux 15e et 16e siècles, Heure-le-Romain, 1989
  L.F. Jacobs, ‘The Marketing and Standardization of South Netherlandisch Carved Altarpieces: Limits on the Role of the Patron’, The Art Bulletin, LXXI, no. 2 (1989), p. 208-229.
  M.W. Ainsworth, ‘Northern Renaissance Drawings and Underdrawings: A Proposed Method of Study’, Master Drawings, 27 (1989), pp. 5-38
  J. Wadum, ‘17th c. Flemish Panel Makers’ Red Chalk Master Marks’, ICOM-CC, Preprints, 9th Triennial Meeting Dresden, vol. II, Los Angeles 1990, pp. 663-666
  C. Perier-d’Ieteren, ‘Les retables Brabançons aux XVe et XVIe siècles examen technologique et son interpretation en histoire de l’art’, Journees sur la Conservation Restauration des biens culturels, Traitement des supports; traveaux interdisciplinaires, Paris 1989, p. 23-28.
  J. Dunkerton, Giotto to Dürer. Early Renaissance Painting in the National Gallery, London / New Haven, 1991
  E. Hendriks, K. Levy-van Halm, ‘Technical Developments in a 16th-Century Netherlandish Altarpiece by Maarten van Heemskerck and Cornelis Cornelisz. van Haarlem, Prepints ICOM, 1993, Vol I, pp. 75-81
  R. Keller, ‘Aspects of Painting Technique in the use of Verdigris and Copper Resinate’, in: Historical Painting Techniques, Materials, and Studio Practice,(ed. Arie Wallert, Erma Hermens, Marja Peek) preprints of a symposium [held at] University of Leiden, the Netherlands, 26-29 June,1995, pp. 65-70
  J. Dunkerton, Giotto to Dürer. Early Renaissance Painting in the National Gallery, London / New
  J. Lynn, ‘Two Thirteenth Century Panels from the Painted Chamber, Westminster Palace. A Discussion of the Materials and Techniques’ Zeitschrift für Kunsttechnologie und Konservierung, 1 (1997), pp. 6-14 Haven, 1991
  C. Ringer, ‘Vom Bodenbrett zum Tafelbild der Aschaffenburger Fund eines spätromanischen Gemäldes. Gedanken zum Umgang mit historischen Zeugnissen’ Zeitschrift für Kunsttechnologie und Konservierung, 1 (1997), pp. 5-14
  B. Heimberg, ‘Zur Maltechnik Albrecht Dürers’, Albrecht Dürer. Die Gemälde der Alten Pinakothek , München, 1998, 32-53
  Gemälde auf Holz und Metall, Restauratorenblätter Band 19, Herausgegeben von der Österreichischer Sektion des IIC (ed. Manfred Koller, Rainer Prandtstetten), Wien 1999
  Structural treatment of panel paintings
  Basic reading
  V. Schaible, ‘Die Gemäldeübertragung; Studien zur Geschichte einer “klassischen Restauriermethode”’, Maltechnik/Restauro, 2 (1983), pp. 96-129
  B. Bünnsche, ‘Schäden der Grundier-und Farbschicht an Holztafelbildern. Die Struktur des hölzenen Tragers als Ursache’, Restauro, 4 (1993), pp.246-249
  Ian McClure, ‘The Framing of Wooden Panels’, in: The Structural Conservation of Panel Paintings, (ed. Kathleen Dardes and Andrea Rothe), Proceedings of a Symposium at the J. Paul Getty Museum, 24-28 April 1995, The Getty Conservation Institute 1998, pp. 433-447
  A. Brewer, ‘Effects of batten reinforcements on paintings on wood panel’, in: Bridgeland, J., ed.,Preprints of the 12th Triennial Meeting ICOM Committee for Conservation, I, International Council of Museums, Lyon 1999, pp. 276-282
  Further reading reference
  R. Buck, The Behaviour of Wood and the Treatment of Panel Paintings, Upper Midwest Cons. Assoc., Minnesota s.d.
  A. Lucas, ‘The Transfer of Easel Paintings’, in: Recent Advances in Conservation (ed. G. Thompson),London 1963, pp. 165-168
  M. Koller, ‘Gemäldeübertragung - um jeden Preis?’, Maltechnik / Restauro, (1971) p. 94
  Traitement des Supports Traveaux Interdisciplinaires, A.R.A.A.F.U., Paris, 2-4 novembre 1989
  A. Brewer, ‘An auxiliary support case history’, Hamilton Kerr Institute Bulletin, 2 (1994), pp. 61-68
  A. Brewer, ‘Aluminium devices as temporary helpers for panel structural work’, Hamilton Kerr Institute Bulletin, 2 (1994), pp. 74-77
  A. Schwarz, D. Gadesmann, ‘Holzfeuchtemessungen an Tafelgemälden’, Restauro, 4 (1994), pp.256-260
  K. Dreiner, P. Klein and I Zillich, ‘Investigation into the Deformations of Panel Paintings’ in ICOM-CC preprints, 11th Triennial Meeting, Edinburgh, 1-6 September 1996, vol.1, pp.268-270
  A. Brewer and C. Forno, ‘Moiré fringe analysis of cradled panel paintings’, Studies in Conservation,42 (1997), pp. 211-231
  Gordon Hanlon, Vinod Daniel, ‘Modified Atmosphere Treatments of Insect Infestation’, in: The Structural Conservation of Panel Paintings, (ed. Kathleen Dardes and Andrea Rothe),
  Proceedings of a Symposium at the J. Paul Getty Museum, 24-28 April 1995, The Getty Conservation Institute 1998, pp. 69-78
  Donald C. Williams, ‘A Survey of Adhesives for Wood Conservation’, in: The Structural Conservation of Panel Paintings, (ed. Kathleen Dardes and Andrea Rothe), Proceedings of a Symposium at the J. Paul Getty Museum, 24-28 April 1995, The Getty Conservation Institute 1998, pp. 79-87
  Arno P. Schniewind, ‘Consolidation of Wooden Panels’, in: The Structural Conservation of Panel Paintings, (ed. Kathleen Dardes and Andrea Rothe), Proceedings of a Symposium at the J. Paul Getty Museum, 24-28 April 1995, The Getty Conservation Institute 1998, pp. 87-107
  Andrea Rothe, ‘Critical History of Panel Painting Restoration in Italy’, in: The Structural Conservation of Panel Paintings, (ed. Kathleen Dardes and Andrea Rothe), Proceedings of a Symposium at the J. Paul Getty Museum, 24-28 April 1995, The Getty Conservation Institute 1998, pp. 188-199
  Ulrich Schiessl, ‘History of Structural Panel Painting Restoration in Austria, Germany and Switzerland’, in: The Structural Conservation of Panel Paintings, (ed. Kathleen Dardes and Andrea Rothe), Proceedings of a Symposium at the J. Paul Getty Museum, 24-28 April 1995, The Getty Conservation Institute 1998, pp. 200-236
  Ian McClure, ‘History of Structural Conservation of Panel Paintings in Great Britain’, in: The Structural Conservation of Panel Paintings, (ed. Kathleen Dardes and Andrea Rothe), Proceedings of a Symposium at the J. Paul Getty Museum, 24-28 April 1995, The Getty Conservation Institute1998, pp. 237-251
  Jacqueline Bret, Daniel Jaunard, Patrick Mandron, ‘The Conservation-Restoration of Wooden Painting Supports: Evolution of Methods and Current Research in the Service de Restauration des Musées de France’, in: The Structural Conservation of Panel Paintings, (ed. Kathleen Dardes and Andrea Rothe), Proceedings of a Symposium at the J. Paul Getty Museum, 24-28 April 1995, The Getty Conservation Institute 1998, pp.252-263
  Ségolène Bergeon, Gilbert Emile-Mâle, Claude Huot, Odile Baÿ, ‘The Restoration of Wooden Painting Supports: Two Hundred Years of History in France’, in: The Structural Conservation of Panel Paintings, (ed. Kathleen Dardes and Andrea Rothe), Proceedings of a Symposium at the J. Paul Getty Museum, 24-28 April 1995, The Getty Conservation Institute 1998, pp. 264-288
  Andrea Rothe, Giovanni Marussich, ‘Florentine Structural Stabilization Techniques’, in: The Structural Conservation of Panel Paintings, (ed. Kathleen Dardes and Andrea Rothe), Proceedings of a Symposium at the J. Paul Getty Museum, 24-28 April 1995, The Getty Conservation Institute1998, pp. 306-315
  Ciro Castelli, ‘The Restoration of Panel Painting Supports: Some Case Histories’, in: The Structural Conservation of Panel Paintings, (ed. Kathleen Dardes and Andrea Rothe), Proceedings of a Symposium at the J. Paul Getty Museum, 24-28 April 1995, The Getty Conservation Institute1998, pp. 316-340
  Frédérique J.M. Lebas, ‘The Cradling of a Relief of the Annunciation Attributed to Martin Schaffner’, in: The Structural Conservation of Panel Paintings, (ed. Kathleen Dardes and Andrea Rothe), Proceedings of a Symposium at the J. Paul Getty Museum, 24-28 April 1995, The Getty Conservation Institute 1998, pp. 359-363
  Anthony M. Reeve, ‘Structural Conservation of Panel Paintings at the National Gallery, London’, in:The Structural Conservation of Panel Paintings, (ed. Kathleen Dardes and Andrea Rothe), Proceedings of a Symposium at the J. Paul Getty Museum, 24-28 April 1995, The Getty Conservation Institute 1998, pp. 403-417

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Luennot ja itsenäinen käytännön konservointityö sekä dokumentointi (mahdollisesti pienryhmissä) opettajan ohjauksessa. Vierailu Tukholmaan, Historiska Museetin konservointilaitokselle sekä tutustuminen museon puupohjaisen taiteen kokoelmiin ja konservointimenetelmiin.Mahdollisesti vierailu muissa museoissa.
  Opiskelijat pitävät jokainen yhden POWERPOINT-esitelmän opettajan antaman / hyväksymän artikkelin / kirjallisuuden perusteella.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Läsnäolo ja osallistuminen luennoille 50%
  Käytännön harjoitustehtävät 50%
  Käytännön konservointityön lopputulos, dokumentointiraportin laatu, työskentelyn asenne ja itsenäisyys, ongelmaratkaisun taito, ryhmässä työskentelyn / yhteistyön taito, Powerpoint esitelmä. Mahdollinen tentti.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.08.2017 - 31.07.2018

  Ilmoittautumisaika

  02.07.2017 - 31.07.2017

  • 15 op

  Ryhmä(t)

  • KXA16S1MK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Kirsi Perkiömäki, Gunilla Blom

  Lisätietoja opiskelijoille

  Opintojakson aikana konservoitavan puulle maalatun taiteen ja polykromiveistosten dokumentointi analyyttisin valokuvausmenetelmin tapahtuu syyslukukaudella Analyyttinen Valokuvaus- opintojakson aikana jos opintojaksolla konservoitavat esineet ovat saatavilla siihen mennessä.
  Opintojakson aikana on itsenäisesti perehdyttävää annettuun kirjallisuuteen ja sen lisäksi pidettävä yksi Powerpoint-esitelmä valitusta/lehtorin osoittamasta aiheesta.

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  T&K osuus

  7 op

  Arviointiasteikko

  H-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Vierailu Tukholmaan museon konservointilaitokselle ja muihin museoihin. Opintojaksolla dokumentoitavat, tutkittavat ja konservoitavat esineet hankitaan yhteistyössä työelämän kanssa museoista ja seurakunnista.

  Tenttien ajankohdat

  Mahdollisesti opintojaksolla käsiteltyihin aiheisiin, erityisesti materiaaleihin ja tekniikoihin liittyvä kirjallinen tentti opintojakson lopussa

  KV yhteydet

  Vierailu ulkomaille museon konservointilaitokselle

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin1/3 on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön. 1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään 26 tuntia (h).

  Sisällön jaksotus

  Opintojakson osiot: Ruotsi (3 op) ja mikrobiologia (3 op) pidetään syksyllä 2017. Muu osa kurssista toteutuu keväällä 2018.
  Opintojakson aikana suoritetaan puulle maalautun taiteen ja polykromiveistosten konservoinnin kurssilla käsiteltävien esineiden dokumentointi. Dokumentointi sisältää konservoitavien esineiden kirjallisen, graafisen ja valokuvadokumentoinnin, sisältäen tarvittaessa analyyttisen valokuvauksen kuvat. Dokumentointi tehdään tietokoneella käyttäen dokumentointikaavakkeita ja kuvankäsittelyohjelmia. Dokumentointiin liitetään myös kemiallisten analyysien (pohjustus, sideaine, pigmentit) ja poikkileikkausten analyysit. Dokumentointi viedään loppuun konservoinikurssin jälkeen käytännön työn valmistuttua (loppuvalokuvat, graafinen dokumentointi).

• Suojamateriaalit ja säilytysjärjestelmät KI00BS59-3001 23.10.2017-31.12.2017  5 op  (KXA14S1PK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija ymmärtää suojamateriaalien ja ympäristöolosuhteiden merkityksen esineiden säilytyksessä. Opiskelija osaa arvioida materiaalien laadullisia ominaisuuksia ja tehdä tarkoituksenmukaisia materiaalivalintoja. Opiskelija kykenee suojamateriaalien hankintaprosessiin ja hän osaa toteuttaa yksilöllisiä suojauksia. Opiskelija tuntee erilaisia säilytysjärjestelmiä ja osaa arvioida niiden sopivuutta ja käytettävyyttä.
  Opiskelija osaa arvioida säilytystoimintaa laajasti sekä esineiden elinkaaren että käytettävyyden ja kestävän kehityksen näkökulmasta.

  Edeltävä osaaminen

  Museologia 1. ja 2.
  Konservointikemian perusteet.

  Opintojakson sisältö

  Teoriaa säilytysmateriaalien valinnasta, säilytysmateriaalien laatuvaatimuksista ja laadun arvioinnista sekä käytettävyydestä. Kestävän kehityksen näkökulma säilytykseen.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa ja oppilaalla on vaikeuksia ryhmätyöskentelyssä.
  Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita ja aiheeseen liittyvä ongelmanratkaisu sekä teorian soveltaminen käytäntöön on puutteellista.
  Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että opintojaksoon ei ole panostettu riittävästi ja oppimistulos on hajanainen.

  Hyvä

  Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä ja ryhmätyöskentely sujuu.
  Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa teoriaopinnot käytännön työskentelyssä. Opiskelija ymmärtää opittavien asioihin merkityksen ammattialalle ja niihin liittyvät syy- ja seuraussuhteet.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtäväkokonaisuuden.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti ja on toiminut ryhmän jäsenenä kannustavasti ja ryhmätyöskentelyä vahvistavasti.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut asiat kiitettävästi ja pystyy soveltamaan oppimaansa ammattialansa vaatimusten mukaisesti. Opiskelija ymmärtää ja osaa ennakoida opeteltaviin ammattialansa asioihin liittyvien toimintojen syy- ja seuraussuhteet.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

  Lisätiedot

  Kurssi toteutetaan projektimuotoisena oppimisena. Lähtökohtana on työn tekeminen ja sitä kautta oppiminen. Opiskelijalla itsellään on rooli tutkivana oppijana.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Päivi Ukkonen

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  23.10.2017 - 31.12.2017

  Ilmoittautumisaika

  23.09.2017 - 22.10.2017

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA14S1PK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Päivi Ukkonen

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Hämeentie 161

• Tutkimusvalokuvaus KI00CM57-3001 01.08.2017-31.12.2017  5 op  (KXA16S1MK) +-
  Opintojakson osaamistavoitteet

  Opiskelija tuntee konservoitavien kohteiden kuvauskäytännöt ja osaa valita omalle kohteelleen sopivan kuvaustavan. Osaa jälkikäsitellä kuviaan Photoshop-ohjelmalla tarvittaessa väri – ja sävykorjailuin.
  
  Opiskelija oppii teoriassa ja käytännössä tutkimusvalokuvauksen menetelmien perusteet ja oppii tulkitsemaan saatuja tuloksia. Opiskelijan pitäisi saatujen tulosten perusteella pystyä tekemään johtopäätöksiä esineiden mahdollisista aikaisemmista käsittelyistä / konservoinneista ja ottamaan ne huomioon konservointisuunnitelman tekemisessä

  Edeltävä osaaminen

  Esitystekniikat ja aiemmat maalausten konservointiin liittyvät ammattianeiden opintojaksot

  Opintojakson sisältö

  tutkimusvalokuvauksen käyttömahdollisuudet maalaustaiteen konservoinnin ja dokumentoinnin yhteydessä.
  
  Opiskelija oppii käytännössä tutkimusvalokuvauksen perusteet mitä käytetään apuna taide-esineen dokumentoinnissa. Sivuvalo, UV fluoresenssi / reflektio valokuvaus, IP valokuvaustekniikat (reflektio, läpivalo) sekä Röntgenkuvaus käydään läpi teoriassa ja käytännössä. Tuloksia tulkitaan yhdessä lehtorin kanssa.

  Arviointikriteerit

  Tyydyttävä

  Arvosana 1
  
  Paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä (jos tarvetta) vaikeuksia.
  Kokonaisuus ei ole tasapainoinen. Opiskelija ei pysty hahmottamaan monia analyyttisen valokuvauksen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työskentelyyn.
  Työskentelytavat ovat haparoivia ja selviä puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Annetun tehtävän osalta kokonaisuus on hyvin huolimaton, työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lehtorin lisäohjaukselle opintojakson aikana. Kokonaisuus on sellainen josta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu.
  
  Arvosana 2
  
  Kokonaisuus ei ole tasapainoinen. Opiskelija ei pysty hahmottamaan monia analyyttisen valokuvauksen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työskentelyyn. Työskentelytavat ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
  Annetun tehtävän osalta kokonaisuus on huolimaton, työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut paljon tarvetta lehtorin lisäohjaukselle opintojakson aikana. Kokonaisuus on sellainen josta näkyy, että siihen ei ole paneuduttu kunnolla.

  Hyvä

  Arvosana 3
  
  Hyvä ja tasapainoinen kokonaisuus. Asiat etenivät opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut analyyttisen valokuvauksen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön.
  Annetun tehtävän osalta kokonaisuuden tulee olla onnistunut ja tulokset ovat hyvää tasoa, työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta on ollut useamman kerran tarvetta lehtorin lisäohjaukselle.
  
  Arvosana 4
  Hyvä ja tasapainoinen kokonaisuus. Asiat etenivät opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut analyyttisen valokuvauksen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Osallistuminen tehtäviin on ollut aktiivista.
  Annetun tehtävän osalta kokonaisuuden tulee olla onnistunut ja työ on kiitettävää tasoa, työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta on ollut hieman tarvetta lehtorin lisäohjaukselle.

  Kiitettävä

  Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
  Erinomainen ja tasapainoinen käytännön työskentelyn kokonaisuus. Asiat etenivät opintojaksolla johdonmukaisesti.
  Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut valokuvauksen ja analyyttisen valokuvauksen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön, vaurioiden tulkintaan ja materiaalien / aikaisempien interventioiden tunnistamiseen.
  Työskentely on ollut riittävän itsenäistä, työn jälki on kiitettävää tasoa.

  Lisätiedot

  Tutkimusvalokuvaus opintojakson pääpaino on esineiden dokumentoinnissa ja niiden materiaalien ja valmistustavan tutkimisessa käytettyjen analyyttisten valokuvausmenetelmien oppimisessa. Valokuvauksen perusjakson (osana Esitystekniikat -opintojaksoa) materiaalia kerrataan hieman tarvittaessa.

  ---

  Vastuuhenkilön nimi

  Tannar Ruuben

  Toteutustapa

  Lähiopetus

  Suositeltu ja vaadittava kirjallisuus

  1. Ian N.M. Wainwright. 1990. Examination of Paintings by Physical and Chemical Methods.
  2. J. Lang, A. Middleton, Radiography of Cultural Material.
  3. A. Gilardoni, M. T. Gilardoni, A.A. Orsini, L.A. Orsini, S. Taccani, X-Rays in Art
  4. Van Schoute, R. And Verougstraete-Marcq, H., PACT 13, 1986, Scientific Examination of Easel Paintings.
  5. Restaureringsbilleder. En Udstilling om Bevaring og Undersogelse af Aldre Kunst. Statens Museum for Kunst, 1984
  6. KODAK. Ultraviolet and Fluorescence Photography.
  7. KODAK. Understanding Infrared Photography.
  8. Articles on UV and IR photography from Studies in Conservation. 1982 No 1,2,3; 1985
  9. Other articles in periodicals and conference preprints.
  http://lucascranach.org/home
  http://cima.ng-london.org.uk/documentation/index.php (Raphael project)
  Lehtorin antama kirjallisuuslista ja luentomateriaalit

  Opiskelumuodot ja opetusmenetelmät

  Esittävä luento, lähiopetus, ohjatut harjoitukset (teosten / esineiden valokuvaus), itsenäinen työ kirjallisuuden parissa.

  Arviointimenetelmät (toteutus) ja -kriteerit (opintojakso)

  Läsnäolo ja luennot 50%
  Käytännön harjoitustehtävät 50%
  Arviointi perustuu opiskelijan osallistumiseen opintojaksolle, erityisesti luennoille, käytännön työn arviointiin ja kohteen dokumentointiin eri valokuvausmenetelmin.

  Opetuskieli

  Suomi

  Ajoitus

  01.08.2017 - 31.12.2017

  Ilmoittautumisaika

  02.07.2017 - 31.07.2017

  • 5 op

  Ryhmä(t)

  • KXA16S1MK

  Paikkoja

  1 - 12

  Opettaja(t)

  Tannar Ruuben

  Lisätietoja opiskelijoille

  Tutkimusvalokuvaus opintojakson pääpaino on esineiden dokumentoinnissa ja niiden materiaalien ja valmistustavan tutkimisessa käytettyjen analyyttisten valokuvausmenetelmien oppimisessa. Valokuvauksen perusjakson materiaalia kerrataan hieman tarvittaessa.
  Opintojakson aikana opiskelijan on käytännön harjoitustöiden ohella perehdyttävä annettuun kirjallisuuteen

  Vastuuyksikkö

  Konservointi, tiimi

  Koulutusohjelma(t)

  Konservoinnin tutkinto-ohjelma

  Toimipiste

  Lummetie 2 (EVTEKMU)

  T&K osuus

  3 op

  Arviointiasteikko

  H-5

  Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

  Opintojaksolla dokumentoitavat, tutkittavat ja konservoitavat esineet hankitaan yhteistyössä työelämän kanssa museoista ja seurakunnista.

  Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

  Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia josta noin 1/3 on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput 40 tunnista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön.

  Sisällön jaksotus

  Opintojakson alussa on luennot liittyen analyyttisen valokuvauksen eri osa-alueisiin. Opintojakson loppuosa on esineiden / kohteiden kuvausta sopivin analyyttisin kuvausmenetelmin, tulosten tulkinta ja tulosten liittäminen osaksi kohteen dokumentointia ja konservointisuunnitelmaa.