CURRICULA
Home > Bachelor’s Degree (UAS), Undergraduate Programmes > Social Services (vanha koulutusohjelma) > Degree Programme in Social Services

Degree Programme in Social Services

Autumn 2011

Classification
Select visible years, semesters and periods (when only one year is selected) by clicking buttons below. (S = Spring, A = Autumn)
Year of study 1 2 3 4
Search: ECTS 1 2 3 4 1A 1S 2A 2S 3A 3S 4A 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2
Socio-pedagogical orientation
                                                 
Introduction to Studies 3
     
           
                       
Expert and research communication 3
     
           
                       
Basics of information technology 3
     
           
                       
Orientation to social pedagogy 5
     
           
                       
140001400000077000000000000
Work and the operating environment of Bachelors of Social Services
                                                 
Development of the welfare state 5
     
           
                       
Work and work orientations within the social service sector 5
     
           
                       
Lifestyle and culture 3
       
             
                   
Functioning as a team member in the workplace 3
     
           
                       
16000133000006.56.51.51.50000000000
People in society
                                                 
Individual in society - optional
(Choose one)
                                                 
Supporting daily life - physical education 3
       
             
                   
Supporting daily life - music education 3                                                  
Supporting daily life - art education 3                                                  
Supporting daily life - writing and literature 3                                                  
Supporting daily life in early childhood 3                                                  
Social participation and exclusion 4
       
             
                   
Individual growth and development 4
       
             
                   
1100001100000005.55.50000000000
Counselling in social pedagogy
                                                 
Individual and community counselling 6
       
             
                   
On-line encounters and web-based counselling 3    
           
                     
   
Professional English 3
       
             
                   
Work placement 1 - Orientation to socio-pedagogical work 7
       
             
                   
160300160003000880000001.51.500
Socio-pedagogical work
()
                                                 
Empowerment and social advocacy in socio-pedagogical work 5  
       
               
               
Ethics in socio-pedagogical work 3  
       
               
               
Threatening client situations 3    
           
                     
   
Basics of professional research and development 3  
       
               
               
Swedish at Work 3  
       
               
               
Finnish as a Second Language: Finnish at Work 3                                                  
014300014003000007700001.51.500
Service system in the social service sector
                                                 
Producing welfare services 3  
       
               
               
Legislation and the service system 3  
       
               
               
Case management 3  
         
                 
           
Basics of research and development methodology 3  
         
                 
           
01200006600000003333000000
Leading different lives
                                                 
Mental health 3  
       
               
               
Substances 3  
         
                 
           
Disabilities and long-term illnesses 3  
         
                 
           
Child protection 3  
       
               
               
Work placement 2 - Socio-pedagogical work with clients 12  
         
                 
           
024000061800000003399000000
Optional professional studies in social pedagogy
()
                                                 
Diverse social counselling
(Select 15 ECTS)
                                                 
Social security in everyday life 5    
         
                   
       
Social counselling of adults 5                                                  
Community work
(Select 0 ECTS)
                                                 
Socio-cultural inspiring 5    
         
                   
       
Community and individual 5                                                  
Creative methods 5                                                  
Early childhood education
(Select 0 ECTS)
                                                 
Basics of early childhood education 5                                                  
Children's individual growth, development and learning 5                                                  
Content orientations of early childhood education 5                                                  
Professional activity in social pedagogy
(Select 0 ECTS)
                                                 
Youth as a phase of life 5    
         
                   
       
Special education in different phases of life 5                                                  
Work with families 5                                                  
Abusive behaviour and domestic violence 5                                                  
Medication in social services 5                                                  
Strengthening professional growth of Bachelors of Social Services
                                                 
Work placement 3 - Strengthening professionalism of Bachelors of Social Services 18      
           
                       
001518000015018000000007.57.50099
Bachelors of Social Services in the workplace environment
                                                 
Leadership in the work community 4    
           
                     
   
Entrepreneurship in the social service sector 3    
         
                   
       
English in social services 3    
           
                     
   
Professional growth 5
Work placement 4 - The multifaceted work in the social service sector 8  
     
         
   
1.45.415.40.70.70.72.72.75.79.70.70.40.40.40.41.41.41.41.42.92.94.94.90.40.4
Developing of socio-pedagogical work
                                                 
Final project
                                                 
Analysing ideas for the final project 3    
           
                     
   
Drawing up a plan for the final project 3    
           
                     
   
Implementing the final project 6      
           
                       
Maturity test and publication 3      
           
                       
Innovation Project 10    
         
                   
       
Quantitative research methods 3    
           
                     
   
Qualitative research methods 3    
           
                     
   
002290000101290000000055664.54.5
Elective studies
()
                                                 
0000000000000000000000000
ECTS credits per period / semester / academic year 58.455.458.427.727.730.728.726.730.727.727.713.913.915.415.414.414.413.413.415.415.413.913.913.913.9

The curriculum has been planned so that the student completes 60 ECTS credits per academic year and 30 ECTS credits per semester

Due to the timing of optional and elective courses, credit accumulation per semester / academic year may vary.

Koulutuksen kuvaus

THE BASIC MISSION OF THE DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES (BACHELOR OF SOCIAL SERVICES)

The degree programme in Social Services provides students with socio-pedagogical competence and innovative expertise in the social sector which work to meet the changing requirements of the Helsinki Metropolitan area. Bachelors of Social Services act confidently to promote social participation, equality and wellbeing in society. They work in cooperation with individuals and communities to prevent and reduce social deprivation and exclusion. They are capable of demonstrating their competence in their profession and committed to their ongoing development.

THE EXPERTISE REQUIRED IN THE DEGREE PROGRAMME FOR BACHELORS OF SOCIAL SERVICES

The foundation of professionalism for Bachelors of Social Services is built on the socio-pedagogical approach. Bachelors of Social Services are capable of analysing social phenomena and understand their significance to people’s lives and wellbeing. Combining pedagogical (education and learning) and social (societal) perspectives at work is emphasised in social pedagogy. The work is carried out in the daily lives of people of different ages in their own living environment. Bachelors of Social Services show competence in dialogue with different people, which requires appreciation of the diversity of their daily living. By means of socio-pedagogical competence, Bachelors of Social Services can influence a client’s functional ability and sense of empowerment. This expertise manifests itself, for example, in socio-cultural competence as well as client-oriented and participatory actions. Bachelors of Social Services are also capable of taking on tasks requiring development and leadership skills, promoting the social perspective within social services as well as multiprofessionalism and networking within the overlapping areas among welfare providers.

COMPETENCES IN THE DEGREE PROGRAMME FOR BACHELOR OF SOCIAL SERVICES

The degree programme is based on the competence areas of Bachelor of Social Services:

1. Ethical competence in social services
2. Communication and interaction competence
3. Counselling and guidance competence
4. Participatory and critical societal competence
5. Research and development competence
6. Work community and leadership competence

1. Ethical competence in social services
Bachelors of Social Services are committed to the values and principles of professional ethics and act according to them. They are competent in the reflection of their work required by the social service profession and their own actions. In addition, they are able to deal with their emotions and are aware of their limits. Graduates recognise the significance of their concept of man and values in their work with clients and different groups of clients. They are able to take into account the uniqueness of each individual and act ethically in situations involving conflicts of values. They understand the significance of power to their actions. Bachelors of Social Services promote human rights, equality and tolerance, aim to reduce differences in social welfare, and prevent social deprivation from the viewpoint of society, community and the individual.

2. Communication and interaction competence
Bachelors of Social Services are capable of creating a professionally interactive and cooperative relationship based on dialogue. This relationship is participatory and applies to both individuals and communities. They possess cross-cultural sensitivity and respect pluralism when meeting individuals. They also embrace and reinforce the existing resources of individuals and communities. Graduates are able to apply different methods of communication and interaction accordingly when working with individuals and communities. They use various means of documentation and reporting in their work, work community and multiprofessional networks. Bachelors of Social Services are able to participate in societal value discussions and have the ability to act as experts of their field in multiprofessional networks.

3. Counselling and guidance competence
The client counselling and pedagogical competence of Bachelors of Social Services comprises goal-oriented support, counselling and guidance of individuals and communities. Students aim to promote empowerment and participatory involvement with individuals, communities and other actors in the field. They are able to help people examine their life situations and living environments critically, as well as to encourage them to change them when necessary. Bachelors of Social Services can observe the development, actions, environment and needs of individuals, groups and communities and analyse them from different theoretical perspectives. Graduates demonstrate competence in supporting and counselling different clients and client groups in their daily life, through different phases of growth and development as well as in life situations in a goal-oriented way. They are able to use various pedagogical methods appropriately. They are familiar with the client process and are able to plan, document, evaluate and develop their actions.

4. Participatory and critical social competence
Bachelors of Social Services comprehend the relationship between individuals and society and are able to analyse it from various perspectives. They understand the relationship between the individuals’ social capacity and social decision-making. Graduates comprehend social problems from a societal and global framework and are able to analyse socially exclusive structures and processes. They are capable of using preventative and structural social work and social advocacy. At the same time, they understand the operational principles of communities and are able to strengthen and create a sense of communality and participation supporting citizenship through communal work. Graduates are acquainted with the official and unofficial structures supporting wellbeing and social security. They have familiarized themselves with legislation, norms and general guidelines as well as their impact on their work. This education enables the graduates to anticipate and analyse changes in social politics and welfare services as well as to participate in the production and development of services. They are able to work as experts of their field in multi-professional work groups and networks as well as to promote the function of the client’s support networks.

5. Research and development competence
Bachelors of Social Services show practical research competence. They have the ability to gather empirical and theoretical information systematically and to foster development critically. Their problem-solving skills enable them to address practice based problems and to develop service models within the work environment. Graduates know how to plan, implement, evaluate and report on development projects related to their work.

6. Work community and leadership competence
Bachelors of Social Services work as members of the work community and as supervisors embracing inde-pendent work planning and decision-making. They are able to take the lead in changing situations where competence and performance are an issue. Graduates understand the significance of economic factors to their work. They know how to maintain their own occupational wellbeing as well as that of their workplace. They develop competence within the social service sector, work communities and services in multi-professional cooperation in a critical and innovative way. They also develop the partnership between social service education and the workplace environment.


STUDYING IN THE DEGREE PROGRAMME

Students draw up a personal study plan to develop their competences. In addition to general studies aimed at everyone, students choose socio-pedagogical and optional professional studies, which reinforce their pro-fessional competence. The socio-pedagogical optional studies focus on social counselling of adults, community work and socio-cultural animation, early childhood education, family work, young people, special education, or their own choice of studies to develop their competences. The optional studies enable students to combine successfully their multifaceted competence with the changing needs of the service user being served by the social services sector today. The possibility for individual choice is important for the development of the work in the social service sector. The studies also include 45 cr (app. 30 weeks) of supervised work placement. Part of the studies may be completed during international student exchanges and in the Degree Programme in Social Services (English) at Metropolia. The educational solutions emphasise the interaction of theory and practice, experientialism, action learning as well as focus on research and development.

Pedagogiset toimintatavat

Opetussuunnitelmatyön perusteet

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen perusteina voidaan pitää seuraavaa kolmea säädöstä ja suositusta. Ensimmäisenä on ammattikorkeakoululaki (351/2003), joka määrittelee ammattikorkeakoulujen tehtäväksi ” antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioonottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä” (4 § 1 mom.)

Toisena on Bolognan julistus (1999) jonka tavoitteena on EU-alueen korkeakoulutuksen tutkintorakenteiden ja tutkintojen mitoitusjärjestelmän yhdenmukaistaminen vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteena on mahdollistaa jäsenmaiden korkeakoulujen opetussuunnitelmien yhteneväisyys niin, että osaamistasojen vertailtavuus helpottuu ja opiskelijoiden sekä työntekijöiden liikkuminen maasta toiseen saadaan joustavaksi.

Kolmantena on suositus eurooppalaisesta tutkintojen ja osaamisen viitekehyksestä (European Qualification Framework, EQF 2008). Se on yhteinen viitejärjestelmä, jonka avulla eri maiden kansallisia tutkintojärjestelmiä ja tutkintojen viitekehyksiä kytketään toisiinsa. Viitekehyksen tarkoituksena on helpottaa eri maiden tutkintojen ja tutkintotasojen vertailua. Sen avulla pyritään edistämän kansalaisten liikkuvuutta ja elinikäistä oppimista. Viitekehyksessä tutkinnot on jaoteltu kahdeksalle viitetasolle. Ammattikorkeakoulututkinnot edustavat tasoa 6. Tasomäärittelyissä kuvataan sitä, mitä oppija tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään. Oppimistulokset määritellään tietoina, taitoina ja pätevyytenä. EQF:n pohjalta on luotu myös korkeakoulututkintojen kansallinen viitekehys (National Qualifications Framework, NQF), jossa kuvataan suomalaiset korkeakoulututkinnot eurooppalaisessa yhteistyössä sovituin kriteerein: korkeakoulututkintojen vaatiman työmäärän, tutkintojen tason ja niille määriteltyjen yleisten oppimistulosten, tutkintojen tuottaman jatko-opintokelpoisuuden ja ammatillisen pätevyyden kautta.

Sosiaalialan koulutusohjelman opetussuunnitelmatyössä perusteina ovat edellisten lisäksi Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) ja Sosiaali- ja terveysministeriön suositukset (STM 2007:14) sosiaalialan ammatillisen henkilöstön tehtävä-rakenteista ja mitoituksen kehittämisestä. Nämä määrittävät sosionomin (AMK) kelpoisuuden eri tehtäviin sosiaalialan kentällä sekä sosionomin (AMK) paikan ja tehtävät sosiaalialan asiakastyön prosesseissa, missä yhteydessä määritetään myös tutkinnon suhdetta sosiaalityöntekijän ja lähihoitajan tutkintoihin.

Sosiaalialan tulevaisuuden osaamistarpeiden ja työn muutoksen analyysi nousee kolmesta suunnasta: i) tulevaisuutta ennakoivasta tutkimuskirjallisuudesta, ii) keskustelusta alan työskentelevien kanssa ja iii) asiakkaan äänen kuulemisesta. Tähän kannustavat tulevaisuuden tutkimuksen keskeiset teesit: tulevaisuus ei ole ennakoitavissa, tulevaisuus ei ole ennalta määrätty ja tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa valinnoilla. Sosiaalialan uuteen opetussuunnitelmaan valittujen osaamisalueiden ja pedagogisten ratkaisujen perustelut nousevat yhtäältä tämän hetken aikalaiskeskustelusta ja tulevaisuusselontekojen analyysistä ja toisaalta uskosta, että omilla valinnoilla voidaan myös rakentaa halutunlaista tulevaisuutta. Tulevaisuuden ennakoinnissa huomataan nopeasti että monet sosiaalialan nykytilan signaalit voidaan tulkita sekä mahdollisuuksiksi että uhiksi.

Sosiaalialan kompetenssien laadinnassa on huomioitu eurooppalainen tutkintojen viitekehys EQF ja kansallinen viitekehys NQF, sosiaalialan valtakunnallisen amk-verkoston määrittelemät sosiaalialan kompetenssit, Arenen suositus ammattikorkeakoulututkintojen yleisiksi kompetensseiksi sekä kansainvälisen yhteistyön kautta karttunut kokemus. Näitä on muokattu sosiaalipedagogisen viitekehyksen suuntaan Metropolian strategisten päätavoitteiden mukaan. Koulutusohjelma pyrkii tuottamaan Suomen parasta sosionomikoulutusta.

Sosiaalialan tulevaisuuden osaamistarpeiden ja työn muutoksen analyysin tulokset on koottu APESTE-analyysiin ja seuraavassa kuvataan toimintaympäristöä, jossa sosionomi (AMK) tullee työskentelemään 2015.

Opetussuunnitelmassa tehtävissä valinnoissa vastataan seuraaviin Helsingin metropolialueen hyvinvoinnin haasteisiin: /APESTE

• Asiakkaiden monimutkaistuvat ongelmat ja sosiaalisen haurastuminen synnyttää tarpeen kehittää sosiaalialan työtä, uusia innovatiivisia moniammatillisia ja kumppanuuteen ja yhteisöllisyyteen perustuvia työmuotoja. Yksilöiden vastuuttaminen sekä kansalaisten ja lähiyhteisöjen keskinäisvastuuta aina vaan enemmän korostava yhteiskunta edellyttää kansalaisnäkökulman vahvistamista ja siten yhteisöllisyyden vahvistamista ja vertaisuuden korostamista. Sosionomin tulee vastata kansalaisten oikeuteen saada tarpeensa mukaista ja laadukasta palvelua.
• Taloudellinen ja ekologinen muutos; Taloudellista tehokkuutta arvostavassa yhteiskunnassa yhä niukkenevien resurssien myötä sosionomin on keksittävä erilaisia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja asiakkaan tukemiseksi. Yrittäjyys, projektimaiset työskentelytavat ja verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa ovat sosionimin osaamista. Kestävä kehitys ja kestävä elämäntapa tulee huomioida kaikessa työskentelyssä. Sosiaalisen työn mieli ja järki ovat sidoksissa kaikkien ihmisten tasa-arvoisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja huolenpidon etiikkaan, eikä työtä silloin voi perustella yksin taloudellisilla argumenteilla.
• Poliittinen ja teknologinen muutos näkyy aktivointia korostavassa lainsäädännössä, palvelujen kilpailutuksessa ja markkinoitumisessa. Globalisoituminen edellyttävät kulttuurisensitiivistä toimijaa ja moninaisuuden, suvaitsevaisuuden rakentajaa, taitoa kommunikoida ja vaikuttaa.
• Työvoimantarpeen ennakointi ja työelämän ja koulutuksen välinen yhteistyö. Sosiaalipalveluissa Helsingin seudun työllisyys nousee koko maata nopeammin. Tähän vaikuttaa se, että muualla maassa keskimäärin väestö on jo vanhempaa, koska suuria nuorempia ikäluokkia muutti Helsingin seudulle. Nyt nämä ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle ja tahti kiihtyy 2010-luvun alussa. Niinpä eläkeläisväestön kasvu Helsingin seudulla on nopeaa ja heijastuu kasvavina sosiaalipalvelutarpeina. Lisäksi lapsi-ikäluokat ovat suuremmat kuin monissa osissa maata, mikä lisää lasten päivähoidon ja muun hoidon tarpeita. Sosiaalipalveluihin tulee siten paineita kahdelta suunnalta, ikääntyvistä sekä lapsista ja lapsiperheiden tarpeista. Työelämän ja koulutuksen välinen yhteistyötä vahvistetaan parantamalla työelämässä olevan aikuisväestön mahdollisuuksia täydentää osaamistaan työuran aikana. Aikuiskoulutusta uudistetaan valtakunnan tasolla toimeenpanemalla kokonaisuudistus, joka kattaa ammatillisen aikuiskoulutuksen, korkeakoulujen aikuiskoulutuksen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen sekä henkilöstökoulutuksen ja koskee myös oppisopimuskoulutusta ja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiä. Tavoitteena on rakentaa Suomeen 2010-luvun tarpeisiin vastaava aikuiskoulutusjärjestelmä, joka kannustaa aikuisväestöä osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen koko työuran ajan erilaisissa elämäntilanteissa. Kehityssuuntana on kysyntälähtöisyyden vahvistaminen, työelämässä ja työn ohella tapahtuvan oppimisen lisääminen, tutkintojen ja tutkinnon osien yhdistelymahdollisuuksien parantaminen sekä eri tavoin hankitun osaamisen tunnustaminen ja koulutuksen räätälöinti.

Opetussuunnitelman kehittämistyö tapahtuu Opettamisesta ohjaamiseen - kehittämisohjelma Metropoliassa 2009–2010 mukaisesti sekä Metropolia ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmia ja niiden suunnittelua koskevan ohjeistuksen pohjalta (hyväksytty hallituksen kokouksessa 6.10.2009).

Opetussuunnitelmat kirjoitetaan osaamisperustaiseksi. Osaamisperustaisessa opetussuunnittelussa korostuvat opiskelijalähtöinen sekä oppimis- ja osaamisperustainen ajattelu. Opetusta ja oppimista ohjaavana tekijänä on tavoitteellinen osaamisen kehittäminen, oppimisen näkökulman vahvistaminen ja nykyistä laajempien työelämäläheisten opintokokonaisuuksien rakentaminen. Opetussuunnitelmassa tuodaan esille koulutuksen tuottama osaamisen (oppimistulokset), opiskelijalta vaadittava osaamisen (osaamistavoitteet) ja ammatillisen kasvun suunniteltu eteneminen. Oppimistuloksia arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin. Osaamistavoitteet kirjoitetaan läpäisytasolle, jotka kaikkien opiskelijoiden tulee oppia ja saavuttaa.

Metropolian sosiaalialan koulutusohjelman opetussuunnitelmatyön toteutus

Sosiaalialan uusi opetussuunnitelma SOPU-työryhmä:
Tuija Stranden-Mahlamäki, Terhi Salokannel-Stenberg, Soile Bergström (siht.) ja Minna Lanne-Eriksson (koordinaattori)
Opiskelijajäsenet: Enni Räisänen, Heli Määttänen ja Päivi Benjaminsson
Ryhmän tarkoituksena on 2009 - 2010 aikana työskennellä yhdessä opiskelijajäsenten kanssa sosiaalialan opettajia, työelämää ja asiakkaita kuunnellen.

Syksy 2009
Teema: Tavoitteena syksyllä 2009 on laatia perusperiaatteet uudelle opetussuunnitelmalle. Perusperiaatteilla tarkoitetaan kannanottoja sosionomin osaamisesta, rakenteesta, profiloitumisesta/suuntautumisvaihtoehdoista ja sosiaalipedagogisen viitekehyksen käytöstä uudessa osaamisperusteisessa opetussuunnitelmassa.

• Perehtyminen tulevaisuuden selontekoihin ja työelämän/sosiaalialan muutossuuntiin tutkimusten ja selontekojen avulla
• Työelämän haasteet ja uusi osaaminen / Työelämäseminaari 6.10.2009, jossa ”tulevaisuuden muistelu” -menetelmällä kerättiin aineistoa sosiaalialan osaamisen muutoksista 2015. Osallistujina työelämän edustajia, sosiaalialan opettajia ja opiskelijoita (yhteensä n. 50 hlöä)
• Opiskelijaryhmien oppimistehtävät/Asiakkaiden näkemykset ja ääni sosionomin osaamisesta
• Opetussuunnitelmatyön on dokumentointi ja julkaisu Metropolian Wikissä (oma wikisivusto)
• Opettajakokoukset/yhteinen keskustelu
• Sosiaalialan koulutuksen kehittämispäivä 4.11.2009 (mm. koulutuksen perustehtävän laatiminen)
• Sosiaalialan tiimit ovat käsitelleet ops-työryhmän ehdotuksia ja tuoneet omia näkemyksiään ops-työryhmälle
• Neuvottelukunta; orientointi uuteen opetussuunnitelmatyöhön
• Opettamisesta ohjaamiseen - kehittämisohjelma 2009–2010 /syksyn 09 osuus

Kevät 2010
Teema: uuden ops:n sisällön suunnittelu, työtavat, ydinainesanalyysi, mitoittaminen ja osaamistavoitteet
• Alumnien työpaja 19.1.2010; Tulevaisuuden osaaminen, jossa käytiin ryhmäkeskustelut 12 alumnin kanssa seuraavista kysymyksistä:
Mitä osaamista/taitoja tarvitset tämän hetkisessä työssä?
Miten työelämän edustajina voisitte olla mukana opetuksessa?
Mitä työmenetelmiä pitäisi opettaa?
Mitä sisältöjä opinnoissa pitäisi olla?
• Sosiaalialan koulutusohjelman kehittämispäivä 3.3.2010; Tiimeissä työstettiin sosiaalialan kompetenssseja
• Koulutusohjelman tiimit työskentelivät erillisten tehtäväksiantojen mukaan mm. kompetensseja, rakennetta jne. miettien useita kertoja kevään aikana
• 9.3. – 10.3.2010 yhteistyöpalaveri kahden eurooppalaisen yhteistyökumppanin kanssa - Hogeschool van Amsterdam (kokemuksia sekä oppimisperusteisesta opsista että pääaine/sivuaine-mallisesta opsrakentesta) ja State Vocational School of Higher Education in Leszno, Puola (jossa tehdään aktiivista ops-kehittämistyötä)
• Sosiaalipedagogiikan koulutus opettajille (maaliskuu – kesäkuu; sisälsi lähipäiviä ja opintopiirityöskentelyä); vetäjänä tohtori Elina Nivala Itä-Suomen yliopistosta
• Neuvottelukunta käsitteli kompetensseja toukokuussa 2010:
Miten kompetenssit ymmärretään ja onko puutteita osaamisalueissa?
Millaista yhteistyö opintojaksojen tasolla olisi työelämän kanssa?
Harjoittelun rakenne?
• Sosiaalialan koulutusohjelman kehittämispäivä 19.5.2010; Työstettiin tiimien ehdotusten pohjalta opetussuunnitelman rakennetta
• Opettamisesta ohjaamiseen - kehittämisohjelma 2009–2010 /kevään 2010 osuus

Syksy 2010
Teema: Opetussuunnitelman rakenne, opintojaksojen osaamistavoitteet, menetelmät ja arviointi, opintojaksojen väliset suhteet ja niiden ajoitussuunnitelma. Opetussuunnitelman arviointisuunnitelma.
• Koulutusohjelman tiimit/opettajat työskentelivät erillisten tehtäväksiantojen mukaan mm: opetussuunnitelman rakenne, opintojaksojen osaamistavoitteet, opintojaksojen väliset suhteet ja niiden ajoitussuunnitelma
• Neuvottelukunta käsitteli opetussuunnitelmaa 8.9.2010; Aiheena Ahot. 15.11.2010; Aiheena harjoittelu ja valinnaisuus ja joustavuus tulevaisuutta ajatellen.
• Degree Programme in Social Services – koulutusohjelman opiskelija Katri-Leena Mustosen opinnäytetyö: Bachelors of Social Services Working for Non-Governmental Organizations. The Competences Needed in NGO-work. Työssä tutkittiin järjestöjen näkemyksiä sosionomin osaamisesta tulevaisuudessa.
• Helsingin kaupungin sosiaaliviraston työvoimasuunnittelija Leean Hirvosen kanssa käynnistettiin uuden opetussuunnitelman opintojakojen ja työelämän kumppanien rakentaminen
• 29.10–1.11.2010 Jaana Manssila ja Terhi Salokannel-Stenberg vierailivat Englannissa tutustumassa kahteen sosiaalityöntekijöitä kouluttavaan yliopistoon (Middlsex University, Coventry University). Huomioon otattavat asiat opetussuunnitelmaamme; kiinteä yhteys sosiaalityön asiakkaisiin ja tämän hyödyntämisestä opintojen kuluessa ja hyödynnettävissä brittiläisyliopistojen opiskelijoita varten laatimat opintojen etenemistä tukevat materiaalit.
• Sosiaalialan koulutusohjelman kehittämispäivät 15.9.2010; Työstettiin opetussuunnitelman rakennetta ja osaamisperustaista tekstiä Leila Lintulan johdolla. 3.11.2011 Työstettiin opintojaksojen tavoitteita ja sisältöjä.

Kevät 2011
Teema; opetussuunnitelman loppuun kirjoittaminen ja julkistamisprosessi
• Sopuryhmän työskentely (Strandén-Mahlamäki, Bergström, Lanne-Eriksson)
• Koulutusohjelman tiimit/opettajat työstivät opintojaksojen osaamistavoitteet ja sisällöt
• Neuvottelukuntakäsittely 8.2.2011
• Opetussuunnitelma hyväksyttiin sosiaalialan opettajien kokouksessa 2.3.2011
• Ops-editori 3.3.2011
• Metropolian hallitus ja rehtori hyväksyvät opetussuunnitelmat maaliskuu 2011
• Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön syyslukukaudella 2011

Arviointi

Osaamistavoitteet