OPETUSSUUNNITELMAT
Etusivu > Ylempi AMK-tutkinto > Kulttuurituotannon tutkinto-ohjelma (YAMK) > Kulttuurituotanto (ylempi AMK)
Ylempi AMK-tutkinto

Kulttuurituotanto (ylempi AMK)

Kevät 2018

Vaihda näkymän jäsentelyä

Rakenne-jäsentelyssä näkyy opetussuunnitelman opintojen ohjeellinen ajoitus eli minä opiskeluvuotena opintojakso suoritetaan. Opintojaksototeutusten tarkennettu aikataulu, eli milloin opinto on mahdollista opiskella lukuvuoden aikana, tulee aina tarkistaa tutkinto-ohjelman julkaisemasta opetustarjonnasta.

Valitse näytettävät lukuvuodet, lukukaudet ja periodit (kun vain yksi vuosi on valittuna) alla olevilla napeilla.

(K = Kevät, S = Syksy)
Lukuvuodet 1 2
Hae taulukosta opintojaksoa: op 1 2 1K 1S 2K 1 2 3 4 1 2
Kulttuurituotanto
                     
Johtaminen ja esimiestyö kulttuurialalla 10
 
   
       
Kulttuurituotannon muuttuvat toimintaympäristöt 5
   
     
   
Asiantuntijuus ja oman osaamisen kehittäminen 5
 
 
   
Tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmät 5
 
   
       
Opinnäytetyö 30
Vapaasti valittavat opinnot
(Valitaan opintoja 5 op)
                     
451027.517.51013.813.88.88.855
Opintopisteitä per periodi / lukukausi / lukuvuosi 451027.517.51013.813.88.88.855

Ajoitussuunnitelman opinnot on suunniteltu siten että lukuvuodessa opiskellaan 60 opintopistettä.Opintojen suunniteltua ajoitus voi vaihtua opintojen aikana.

Lukukausi- ja lukuvuosikohtaiset opintopistekertymät vaihtelevat valinnaisten ja vapaasti valittavien opintojen ajoituksesta johtuen.

Kuvaus

Kulttuurituotannon ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus on tarkoitettu kulttuurituotannon alan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneille, joilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta. Tutkintonimike on Kulttuurituottaja (ylempi AMK) tai englanniksi Master of Culture and Arts.

Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhdessä toteuttaman tutkinnon tavoitteena on tarjota kulttuurisektorin tuotannollisissa tehtävissä toimiville mahdollisuus kehittää ja syventää asiantuntemustaan kulttuurituotannon muuttuvissa toimintaympäristöissä. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija kykenee hyödyntämään kehittäjäosaamistaan kulttuurialalla sekä oman ammatillisen profiilinsa puitteissa muilla toimialoilla. Tämä osaaminen edellyttää kykyä ennakoida kulttuurialaan kohdistuvia yhteiskunnallisia ja kansainvälisiä muutoksia sekä suunnitella ja ohjata uudistavaa ja kehittävää toimintaa.

Opintojen toteutus ajoittuu pääsääntöisesti 1,5 vuoden (18 kk) ajanjaksolle. Tutkinto voidaan suorittaa myös lyhemmässä ajassa, jolloin sen minimikesto on 1 vuosi (12 kk). Monimuotokoulutuksena toteutettavaan tutkintoon sisältyy 2-3 lähiopetuspäivää kuukaudessa. Opintojaksojen toteutus ajoittuu tutkinnon koko kestoajalle.

Opetussuunnitelman kehittäminen ja työelämäyhteistyö

Opetussuunnitelmassa esitetty painotus luovan talouden menestystekijöiden valmiuksien edistämiseen ovat opetussuunnitelman rakennusaineita. Samoin tarve kehittämis-, johtamis- ja koulutustehtäviin rekrytoitavien osaajien kouluttamiseen kansallisen kilpailukyvyn ja alan kansainvälisen kehittämisen tueksi ovat tekijöitä, joiden kautta asiantuntijaosaamista rakennetaan. Kulttuurituotannon kentän yhä nopeammin muuttuvissa toimintaympäristöissä tarvitaan vahvempaa erikoistumista sekä ammattiosaamisen syventämistä.

Opetussuunnitelman taustalla ovat kompetensseihin perustuvat lähtökohdat, joissa korostuvat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon työelämänvalmiuksien yleiset ja kulttuurituotannon alakohtaiset erityisosaamisvaatimukset. Kompetenssikuvaukset perustuvat ammattikorkeakouluopinnoista annettuun lakiin ja asetukseen, korkeakoululaitoksen yhteisiin tavoitteisiin (2013–16) sekä eurooppalaisten tutkintojen viitekehykseen (EQF). (http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/artikkelit/ammatillisen_koulutuksen_koeoepenhamina-prosessi/EQFsuositusehdotus.pdf)

Ylemmän amk-tutkinnon viitekehys sijoittuu EQF-kuvauksen tasolle 7 (Master-taso). Sen mukaan tutkinnon keskeiset oppimistulokset ovat saavutetun tiedon, taitojen ja kompetenssien osalta seuraavat:

Tiedot: Pitkälle erikoistuneet ja omaperäisen ajattelun mahdollistavat tiedot, jotka vastaavat osittain työ- tai opintoalan kärkiosaamista. Kriittinen tietoisuus alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyvistä kysymyksistä.

Taidot: Erikoistuneet ongelmanratkaisutaidot, joita tarvitaan tutkimuksessa ja/tai innovaatiotoiminnassa uuden tiedon ja toimintatapojen kehittämiseen ja eri alojen tietojen yhdistämiseen.

Kompetenssit: Kyky johtaa ja uudistaa toimintaa monimutkaisissa ja vaikeasti ennakoitavissa ja uutta strategista lähestymistapaa vaativissa työ- ja opiskeluympäristöissä. Kyky ottaa vastuuta ryhmien ammatillisen osaamisen ja työkäytäntöjen kehittämisestä ja/tai toiminnan strategisesta arvioinnista.

EQF-viitekehyksen perusteella uudessa opintosuunnitelmassa korostuvat muuttuvien työ- ja toimintaympäristöjen johtamiseen sekä kehittämiseen kytkeytyvien prosessien opiskelu ja hallinta sekä oman asiantuntijuuden vahvistaminen. Esille nousevat erityisesti toimintojen ja prosessien johtamiseen ja tuottajakompetensseihin erottamattomasti liittyvät strategisen johtamisen toimintamallit sekä kyky huomioida ja vastata toimintaympäristöissä tapahtuviin muutoksiin ja ennakoida käynnissä olevien prosessien vaikuttavuutta tulevaisuudessa.

Opetussuunnitelmatyön alakohtaiset uudistukset perustuvat 2000-luvun valtakunnallisiin ja metropolialuetta koskeviin luovien alojen kehittämislinjauksiin ja selvityksiin luovien alojen menestystekijöistä. Luovan Suomen visio ”Yksitoista askelta luovaan Suomeen” (2006) korostaa luovuuden tärkeyttä koko yhteiskunnan hyvinvoinnille ja painottaa erityisesti asenteiden sekä ajattelu- ja toimintatapojen muuttamista sekä tarvetta tarkastella kriittisesti toimialan rakenteita ja toimintamuotoja. Kauppa- ja teollisuusministeriön ”Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia” 2015 (2007) painottaa kehittäjäverkoston selkeyttämistä ja toteaa, että yhtenä keskeisenä heikkoutena on strategisen osaamisen puute. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ”Luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden tulevaisuusryhmä” perustaa toimintamallinsa siihen, että luovien sisältöjen tuottaminen osataan, mutta ammattimainen tuotteistaminen, jakelu ja markkinointi pitäisi saada kuntoon (Tulevaisuusraportti 2011).

Uusimmissa selvityksissä (”Valtioneuvoston periaatepäätös aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta” TEM 2014) korostuu luovien alojen ohjaava rooli taloudellisen tuotannon murroksessa. Taide, kulttuuri ja kulttuuriperintö synnyttävät niihin liittyvän osaamisen, tietovarantojen, arvojen, historian ja symbolien kautta merkitystä, jolla kehitetään eri aloja yhdistävää arvonmuodostusta. Eri alojen yritysten kesken sekä yritysten, asiakkaiden ja julkisen sektorin välillä tapahtuva yhteistyö on toimintakenttä, jolla kulttuurituottajan on tänään – ja huomenna aktiivisesti toimittava.

Kansainvälisissä selvityksissä (esimerkiksi ECIA, 2014) viitataan myös kulttuuripoliittiseen paradigman muutokseen, joka ulottuu yli alojen ja instituutioiden. Yhteiskunnalliset innovaatiot, kulttuurin kuluttaminen ja luovien alojen tuotantotaloudellinen pohja ovat tekijöitä, joiden ymmärtäminen on entistä tärkeämpää ja jopa edellytys luovan alan toimijalle. (Create, Innovate, Grow. A new policy agenda to maximise the innovative contributions of Europe’s creative industries. European Creative Industries Alliance 2014.)

Humakin ja Metropolian pedagogisten strategioiden linjaukset ovat ohjanneet opetussuunnitelmatyötä. Ammattikorkeakoulut ovat kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa opetukseen kuuluvien projektien, harjoittelujen ja opinnäytetöiden kautta. Opetussuunnitelmaan ovat vaikuttaneet edellä mainittujen asioiden lisäksi myös koulutuksen toteuttamisesta saatu palaute, jota on kerätty systemaattisesti tutkinnon käynnistämisestä (2009) lähtien.

Opetussuunnitelmassa erityisosaaminen painottuu luovien prosessien strategiseen johtamiseen ja siihen liittyvään yhteistoiminnalliseen kehittämisosaamiseen, ennakointiosaamiseen ja palvelujen vuorovaikutteiseen tuottamiseen. Ennakointiosaamisen kautta opetussuunnitelmassa kiinnitetään erityistä huomiota monialaisiin toimintaympäristöihin, jolloin kysymys tuottajan asiantuntijaidentiteetin olemuksesta ja sen rakentamisesta nousee keskiöön.

Lisätiedot

Kopioitu opetussuunnitelma K0617K6.

Kulttuurituottaja (ylempi AMK) -tutkinto on laajuudeltaan 60 opintopistettä. Puolet tutkinnosta muodostaa opinnäytetyö, joka on työelämän kehittämishanke. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia opiskelijan työtä. Opintojen kesto on 1-1,5 vuotta (12–18 kk).

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuottamassa asiantuntijaosaamisessa korostuvat laaja-alaisuus ja sovellettavuus, mikä mahdollistaa työskentelyn monenlaisissa kulttuurialan työtehtävissä ja työpaikoissa. Tutkinnossa painotetaan kulttuurituottajan kykyä johtaa yhteistoiminnallisia ja monialaisia kehittämisprosesseja. Työelämän muutokset on otettu huomioon opintosisällöissä kytkemällä niiden sisällöt opiskelijoiden työyhteisöihin ja niiden tarvitsemaan tutkimukselliseen kehittämistyöhön.

Opetusmenetelmänä käytetään monimuoto-opetusta, joka koostuu lähi- ja verkko-opetuksesta ja erilaisista tiedonhaku-, analysointi- sekä työelämässä toteutettavista kehittämistehtävistä. Opinnot suoritetaan projektimaisesti kehittämis- ja oppimistehtävinä, jotka kytkeytyvät työelämän kehittämishaasteisiin. Opinnoissa korostuvat verkostoitumista, ryhmätyöskentelytaitoja sekä kansainvälistymistä vahvistavat oppimismenetelmät.

Tutkinto jakaantuu kuuteen erilliseen opintojaksoon, jotka ovat:

1) Johtaminen ja esimiestyö kulttuurialalla 10 op
2) Kulttuurituotannon muuttuvat toimintaympäristöt 5 op
3) Asiantuntijuus ja oman osaamisen kehittäminen 5 op
4) Tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmät 5 op
5) Opinnäytetyö 30 op
6) Vapaasti valittavat opinnot 5 op

Yhteyshenkilö: tutkintovastaava Merja Koskiniemi-Laitinen

Osaamistavoitteet